Oma kassa vai rahoitus? Näin yrityksen kannattaa tehdä valinta

Yrityksellä on edessään 50 000 euron investointi ja pankkitilillä 100 000 euroa. Äkkiseltään ratkaisu vaikuttaa yksinkertaiselta: miksi maksaa rahoituksesta, jos hankinnan voi maksaa itse?

Kysymys muuttuu, kun katsotaan investoinnin jälkeistä tilannetta. Mitä tapahtuu, jos kahden kuukauden päästä yritys saa poikkeuksellisen suuren tilauksen, yksi merkittävä asiakas maksaa laskunsa myöhässä tai eteen tulee toinen investointi? Tilillä ollut 100 000 euroa ei ollutkaan vain ylimääräistä rahaa, vaan samalla yrityksen puskuri odottamattomia tilanteita ja uusia mahdollisuuksia varten.

Oma kassa vai rahoitus ei siksi ole pelkkä kysymys siitä, kumpi vaihtoehto on halvempi. Olennaisempaa on arvioida, kuinka paljon taloudellista liikkumavaraa yrityksen kannattaa säilyttää.

Oman rahan käyttäminen tuntuu usein turvallisimmalta

Monelle yrittäjälle velattomuus on itseisarvo. Ajatus on ymmärrettävä: jos yrityksellä on rahaa, miksi ottaa lainaa ja maksaa korkoa? Mutta perihärmäläinen, ehkä vähän kärjistetty tapa, välttää lainanottoa vaikka konkurssin uhalla menee turhan pitkälle.

Vahvan kassan käyttäminen hankintoihin voi olla täysin järkevää ja perusteltua. Jos yrityksellä jää investoinnin jälkeenkin riittävä puskuri normaaliin toimintaan ja yllättäviin tilanteisiin, oman rahan käyttäminen voi olla yksinkertaisin ja edullisin ratkaisu. Ongelma syntyy silloin, kun yrityksen kassaa tarkastellaan vain tämän päivän tarpeiden kautta. Ja näin tapahtuu valitettavan usein.

Investoinnin maksaminen omasta kassasta on käytännössä myös päätös siitä, ettei kyseinen raha ole enää käytettävissä johonkin muuhun. Jos 100 000 euron kassasta käytetään 50 000 euroa uuteen koneeseen, yrityksen taloudellinen liikkumavara puolittuu välittömästi.

Siksi kysymyksen ei pitäisi olla vain “onko meillä tähän varaa?” vaan myös “paljonko rahaa meille jää tämän jälkeen?”

Kaikkea mahdollista ei kannata maksaa kassasta

Yrityksen pankkitilillä oleva raha palvelee useita tarkoituksia samanaikaisesti. Sillä maksetaan palkkoja, veroja, tavarantoimittajien laskuja ja muita juoksevia menoja, mutta samalla se toimii puskurina tilanteissa, joita ei ole voitu ennakoida. Harmittavan usein se on kuitenkin se ainoa puskuri, joka yritykseltä löytyy.

Kasvavassa yrityksessä kassalla on vielä yksi tärkeä tehtävä: se mahdollistaa nopean reagoinnin.

Kuvitellaan tukkukauppaa harjoittava yritys, joka saa mahdollisuuden ostaa suuren tuote-erän poikkeuksellisen hyvällä hinnalla. Kauppa olisi selvästi kannattava, mutta se pitäisi tehdä nopeasti. Jos yrityksen rahat on muutamaa viikkoa aikaisemmin sidottu kokonaan kalustohankintaan, hyvä mahdollisuus voi jäädä käyttämättä.

Sama ilmiö näkyy monilla toimialoilla eri muodossa. Rakennusyritys tarvitsee käyttöpääomaa uuden urakan aloittamiseen, teollisuusyritys materiaaleihin ja kasvava palveluyritys uusien työntekijöiden ensimmäisiin palkkoihin ennen kuin heidän tekemänsä työ alkaa tuottaa laskutusta.

Kassalla on siis arvoa myös silloin, kun sitä ei käytetä.

Rahoituksen hinta on helppo nähdä – menetetyn mahdollisuuden hintaa vaikeampi

Rahoituksen kustannus näkyy selkeästi euroina. Korko, mahdolliset perustamiskulut ja muut kustannukset voidaan laskea etukäteen. Oman pääoman käyttämisen kustannus on vaikeampi havaita.

Jos yritys maksaa 50 000 euron investoinnin kassasta, tililtä lähtee 50 000 euroa eikä korkokuluja synny. Ratkaisu näyttää edulliselta. Jos yritys kuitenkin joutuu puoli vuotta myöhemmin jättämään kannattavan tilauksen vastaanottamatta liian pienen käyttöpääoman vuoksi, alkuperäisen päätöksen todellinen kustannus voikin olla huomattavasti rahoituksen korkoa suurempi.

Tämä ei tarkoita, että yrityksen pitäisi ottaa rahoitusta varmuuden vuoksi jokaiseen hankintaan. Se tarkoittaa, että rahoituksen kustannusta kannattaa verrata siihen, mitä yritys saa vastineeksi. Usein vastineena ei ole vain hankittu kone, ajoneuvo tai käyttöpääoma. Vastineena on myös se, että yrityksen oma kassa säilyy käytettävissä muihin tarkoituksiin.

Pitkäaikaista hankintaa ei aina kannata maksaa lyhytaikaisella rahalla

Yksi hyödyllinen periaate yrityksen rahoituksen suunnittelussa on sovittaa rahoituksen kesto hankinnan käyttöikään.

Jos yritys hankkii koneen, jota käytetään seuraavat seitsemän vuotta, koko hankintahinnan maksaminen yhdellä kertaa tarkoittaa, että yritys maksaa tulevien vuosien tuotantokyvystä tämän päivän kassalla.

Rahoituksella kustannus voidaan jakaa pidemmälle ajalle, jolloin hankinta alkaa parhaassa tapauksessa tuottaa kassavirtaa samalla kun sitä maksetaan.

Sama ajatus pätee esimerkiksi ajoneuvoihin, tuotantolaitteisiin ja muihin pitkäikäisiin investointeihin. Tällöin yrityslaina tai leasing voi olla perusteltu ratkaisu, vaikka yrityksellä olisi periaatteessa riittävästi rahaa hankinnan maksamiseen itse.

Lyhytaikaiseen käyttöpääoman tarpeeseen taas voidaan käyttää joustavampia ratkaisuja, kuten lainalimiittiä tai tilanteesta riippuen laskurahoitusta. Rahoitusmuodon pitäisi siis seurata käyttötarkoitusta, ei toisinpäin.

Kuinka suuri kassapuskuri yrityksellä pitäisi olla?

Yhtä oikeaa euromäärää ei tietenkään ole.

Yrityksen sopiva kassapuskuri riippuu esimerkiksi liiketoiminnan ennustettavuudesta, kiinteiden kulujen määrästä, asiakkaiden maksuajoista, sesonkivaihtelusta ja siitä, kuinka nopeasti yritys pystyy tarvittaessa sopeuttamaan menojaan.

Yritys, jonka laskutus on hyvin tasaista ja asiakaskunta hajautunut, voi tulla toimeen erilaisella puskurilla kuin yritys, jonka liikevaihdosta suuri osa tulee muutamalta asiakkaalta tai muutaman kuukauden sesongin aikana.

Hyvä tapa arvioida tilannetta on tehdä pieni stressitesti.

Mitä tapahtuisi, jos suurimman asiakkaan maksu viivästyisi kuukaudella? Entä jos myynti olisi seuraavat kaksi kuukautta 20 prosenttia ennakoitua pienempi? Pystyisikö yritys silti maksamaan palkat, verot ja muut keskeiset kulut normaalisti?

Jos vastaus on kyllä myös suunnitellun investoinnin jälkeen, oman kassan käyttäminen voi olla perusteltua. Jos vastaus muuttuu investoinnin vuoksi ei:ksi, kannattaa ainakin selvittää rahoituksen vaihtoehdot.

Rahoitus ei ole vain ratkaisu rahapulaan

Yritysrahoitukseen liittyy edelleen ajatus, että lainaa haetaan silloin, kun rahat eivät riitä. Käytännössä hyvin johdetussa yrityksessä rahoituksen tehtävä voi olla päinvastainen: sen avulla pyritään estämään tilanne, jossa rahat loppuvat.

Kasvava yritys voi esimerkiksi päättää rahoittaa osan investoinnistaan ulkopuolisella rahoituksella ja pitää oman kassansa käyttöpääomana. Yritys maksaa tästä korkoa, mutta säilyttää samalla kykynsä reagoida liiketoiminnan muutoksiin. Tällöin velan määrää olennaisempaa on tarkastella sitä, mitä rahoituksella saadaan aikaan ja pystyykö liiketoiminnan kassavirta hoitamaan rahoituksen kustannukset kestävällä tavalla.

Hyvä velka rahoittaa toimintaa, joka tuottaa yritykselle enemmän kuin rahoitus maksaa tai jonka avulla yritys säilyttää sille arvokasta taloudellista liikkumavaraa. Huono rahoitus puolestaan paikkaa jatkuvasti liiketoimintaa, joka ei itsessään tuota riittävästi kassavirtaa. Ero on olennainen.

Oma kassa ja rahoitus eivät ole ”joko – tai” -vaihtoehtoja

Usein paras ratkaisu löytyy kahden ääripään välimaastosta. Yllätys!

Jos yrityksellä on edessään esimerkiksi 80 000 euron investointi, sitä ei välttämättä tarvitse maksaa kokonaan kassasta tai rahoittaa kokonaan velalla. Yritys voi käyttää hankintaan osan omasta kassastaan ja rahoittaa loput.

Näin rahoituksen kustannus pysyy kohtuullisena, mutta samalla yritykselle jää riittävä puskuri normaaliin toimintaan.

Toinen vaihtoehto on maksaa hankinta omasta kassasta, mutta järjestää yritykselle samalla lainalimiitti mahdollisia tulevia tarpeita varten. Tällöin omaa rahaa voidaan käyttää tehokkaasti ilman, että yrityksen koko maksuvalmius on yhden pankkitilin saldon varassa. Olennaista on nähdä yrityksen rahoitus kokonaisuutena.

Neljä kysymystä ennen kuin käytät yrityksen kassaa

Ennen suurempaa hankintaa kannattaa pysähtyä hetkeksi ja tarkastella ainakin näitä kysymyksiä:

• Kuinka paljon kassaa yritykselle jää hankinnan jälkeen?
• Riittääkö jäljelle jäävä summa myös silloin, jos myynti tai asiakasmaksut hetkellisesti viivästyvät?
• Onko seuraavien 6–12 kuukauden aikana odotettavissa muita investointeja tai käyttöpääoman tarpeita?
• Tuottaisiko kassassa säilyvä raha yritykselle enemmän arvoa muualla kuin rahoituksen kustannus olisi?

Viimeinen kysymys on usein kaikkein tärkein.

Jos rahoitus maksaa yritykselle muutaman tuhannen euroa mutta sen ansiosta yritys pystyy toteuttamaan kannattavan kasvuhankkeen, ottamaan vastaan suuremman tilauksen tai säilyttämään turvallisen kassapuskurin, kustannuksella voi olla selkeä liiketaloudellinen peruste.

Cityrahoituksen näkökulma

Yritysrahoituksen parissa törmää toisinaan tilanteisiin, joissa hyvin kannattava yritys on käyttänyt lähes koko kassansa investointiin ja hakee rahoitusta vasta muutamaa kuukautta myöhemmin käyttöpääomaan. Investointi itsessään on voinut olla erinomainen päätös, mutta sen rahoitustapa on jättänyt yritykselle liian vähän liikkumavaraa.

Siksi rahoituksen tarvetta kannattaa arvioida ennen suurta hankintaa myös silloin, kun yrityksellä olisi rahat sen maksamiseen itse. Rahoitus ei automaattisesti tee investoinnista parempaa, eikä vahvaa kassaa kannata ylläpitää vain varmuuden vuoksi. Olennaista on löytää tasapaino rahoituksen kustannusten ja riittävän taloudellisen liikkumavaran välillä.

Parhaassa tilanteessa yritys ei joudu valitsemaan investoinnin ja hyvän maksuvalmiuden välillä. Molemmat voidaan suunnitella osaksi samaa kokonaisuutta.

Ensi viikolla on vuorossa Kasvavan yrityksen arki -blogisarjan viimeisen osan vuoro. Kuten olen paljastanut jo aiemmin, lomailuni johdosta myös tuo osa on kirjoitettu etukäteen eli pääset taas lukemaan merkintöjä menneisyydestä. Ensi viikkoon, ciao!