Kasvu sitoo rahaa ennen kuin se tuottaa sitä – näin yritys varautuu kasvun rahoittamiseen

Kasvu kuulostaa yrityksen taloudessa lähes aina hyvältä uutiselta. Uusia asiakkaita tulee, tilauskanta vahvistuu ja liikevaihto lähtee nousuun. Silti juuri kasvuvaiheessa yrityksen rahatilanne voi muuttua yllättävän tiukaksi.

Syynä on kasvun ehkä tärkein taloudellinen ristiriita: kasvu maksaa yleensä ennen kuin se tuottaa. Työntekijän palkka pitää maksaa ennen kuin hänen työnsä näkyy asiakkaalta saatavana rahana. Materiaalit hankitaan ennen projektin laskutusta. Varastoa kasvatetaan ennen tuotteiden myyntiä. Uusi asiakkuus voi näyttää paperilla erinomaiselta, mutta ensimmäinen maksu saattaa tulla vasta kuukausien kuluttua.

Siksi kasvun rahoittaminen ei ole vain kysymys siitä, mistä yritys saa lisää rahaa. Olennaisempaa on ymmärtää, kuinka paljon kasvu sitoo pääomaa, kuinka pitkäksi aikaa ja milloin raha alkaa palautua yrityksen kassaan.

Hyväkin kauppa voi hetkellisesti heikentää kassaa

Kuvitellaan rakennusalan yritys, joka saa selvästi aiempaa suuremman urakan. Kauppa kasvattaa liikevaihtoa ja näyttää kannattavalta, mutta ennen ensimmäistä merkittävää asiakassuoritusta yrityksen täytyy hankkia materiaaleja, maksaa palkkoja, käyttää aliurakoitsijoita ja hoitaa normaalin liiketoiminnan muut kulut.

Mitä suurempi urakka on, sitä enemmän rahaa voi sitoutua ennen kuin asiakkaan maksut alkavat kattaa kustannuksia. Yritys voi siis olla samaan aikaan kannattava, kasvava ja kassaltaan tiukilla.

Sama ilmiö näkyy monilla muillakin toimialoilla. Tukkukauppa kasvattaa varastoa ennen sesonkia. Palveluyritys palkkaa uuden työntekijän ennen kuin tämän työpanos on täysin laskutettavissa. Verkkokauppa käyttää rahaa tuotteisiin ja markkinointiin ennen kuin myynti toteutuu. Kasvun muoto vaihtuu, mutta taloudellinen mekanismi pysyy samana.

Tämä on yksi syy siihen, miksi pelkkä tuloslaskelma ei riitä kasvun suunnitteluun. Yrityksen täytyy nähdä myös se ajanjakso, joka jää menojen ja niistä syntyvien tulojen väliin.

Kasvun rahoittaminen alkaa laskelmasta, ei lainahakemuksesta

Kun yritys suunnittelee kasvua, ensimmäisen kysymyksen ei pitäisi olla mistä saamme rahoitusta? Parempi kysymys on: kuinka suuren rahoitusaukon kasvu synnyttää?

Jos esimerkiksi uusi projekti vaatii 80 000 euroa kustannuksia ennen kuin asiakkaalta saadaan ensimmäiset suuremmat maksut, yrityksen täytyy tietää, miten tuo ajanjakso rahoitetaan. Osa voidaan kattaa nykyisestä kassasta, osa liiketoiminnan jatkuvasta kassavirrasta ja osa ulkopuolisella rahoituksella.

Samalla tarvitaan turvamarginaalia. Kasvusuunnitelma, joka toimii vain silloin, kun jokainen asiakas maksaa täsmälleen eräpäivänä ja kaikki kustannukset toteutuvat budjetin mukaisesti, on käytännössä hauras.

Kasvun vaatimaa käyttöpääomaa arvioitaessa kannattaa tarkastella ainakin tulevia palkkoja, materiaalihankintoja ja ostolaskuja, varaston kasvua, asiakkaiden maksuaikoja sekä sitä, milloin kasvusta syntyvät ensimmäiset tulot todella näkyvät pankkitilillä. ⁠Suomen Yrittäjät tarjoaa yrittäjille tietoa talouden ja rahoituksen suunnittelusta, ja myös ⁠Finnveran materiaaleista löytyy hyödyllistä tietoa yrityksen kasvun ja investointien rahoittamisesta.

Kaikkea kasvua ei kannata rahoittaa samalla tavalla

Kasvun rahoittaminen ei tarkoita automaattisesti yhtä suurta yrityslainaa. Sopiva rahoitusratkaisu riippuu ennen kaikkea siitä, mihin rahaa tarvitaan ja kuinka pitkäksi aikaa.

Pitkäikäinen investointi, kuten tuotantokone tai uusi toimitila, on taloudellisesti erilainen rahoitustarve kuin muutaman kuukauden käyttöpääomavaje. Vastaavasti myyntisaamisiin sitoutuva raha muodostaa erilaisen tilanteen kuin pysyvästi kasvava henkilöstökustannus.

Hyvä periaate on sovittaa rahoituksen kesto mahdollisimman hyvin rahoitettavan tarpeen kestoon. Jos rahoitustarve syntyy esimerkiksi siitä, että asiakkaat maksavat laskunsa 30–60 päivän kuluttua, vuosien mittainen laina ei välttämättä ole luontevin ensimmäinen ratkaisu. Jos taas yritys tekee investoinnin, jonka on tarkoitus tuottaa vuosien ajan, pidempi takaisinmaksuaika voi olla perusteltu.

Myös ⁠Business Finland tarjoaa tietoa erityisesti kansainvälistymiseen, innovaatioihin ja tietynlaisiin kasvuhankkeisiin liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista. Olennaista on erottaa toisistaan liiketoiminnan normaali käyttöpääoman tarve ja sellaiset kehityshankkeet, joihin voi olla tarjolla muunlaista rahoitusta.

Nopeampi kasvu ei ole aina parempaa kasvua

Yksi kasvuyrityksen vaikeimmista päätöksistä on tunnistaa, kuinka nopeasti yrityksellä on oikeasti varaa kasvaa. Uusi miljoonan euron asiakkuus voi kuulostaa yksiselitteisesti paremmalta kuin puolen miljoonan euron asiakkuus, mutta vain jos yrityksen resurssit ja rahoitus kestävät sen.

Kasvu voi muuttua ongelmaksi, jos jokainen uusi euro liikevaihtoa sitoo lisää käyttöpääomaa nopeammin kuin yritys pystyy sitä vapauttamaan. Silloin myynnin kasvattaminen ei helpota kassatilannetta vaan voi kiristää sitä entisestään.

Tämä on tärkeä havainto: yritys ei kasva turvallisesti niin nopeasti kuin se pystyy myymään, vaan niin nopeasti kuin sen talous pystyy kasvun rahoittamaan.

Jos rahoitusta ei ole suunniteltu etukäteen, yritys joutuu helposti reagoimaan vasta siinä vaiheessa, kun laskuja erääntyy ja tilillä oleva raha alkaa huveta. Silloin myös vaihtoehdot ovat usein heikommat kuin muutamaa kuukautta aikaisemmin.

Kasvun rahoitukseen kannattaa rakentaa liikkumavaraa

Kasvusuunnitelmassa kannattaa tehdä vähintään kolme arviota: mitä tapahtuu, jos kaikki etenee suunnitellusti, mitä tapahtuu, jos kasvu toteutuu odotettua nopeammin ja mitä tapahtuu, jos asiakkaiden maksut tai projektien valmistuminen viivästyvät.

Erityisen kiinnostava on toinen vaihtoehto. Yrityksen taloutta ei nimittäin koettele vain epäonnistuminen. Myös odotettua suurempi kysyntä voi aiheuttaa rahoitusongelman, jos yrityksen pitää kasvattaa tuotantoa, henkilöstöä tai varastoa nopeasti.

Rahoituspuskurin tarkoitus ei siksi ole ainoastaan suojata yritystä huonoilta ajoilta. Se voi myös antaa mahdollisuuden tarttua hyvään tilaisuuteen ilman, että jokainen uusi tilaus käynnistää kiireisen rahoitusneuvottelun.

Kasvun pitäisi vahvistaa yritystä, ei tehdä siitä hauraampaa

Kasvun rahoittamisen onnistumista ei kannata arvioida vain sillä perusteella, saatiinko tarvittava summa järjestettyä. Olennaisempaa on se, millaiseen taloudelliseen asemaan yritys jää kasvun jälkeen.

Hyvin suunniteltu kasvu lisää liiketoimintaa samalla, kun yrityksen kyky selvitä maksuistaan säilyy. Huonosti suunnitellussa kasvussa liikevaihto voi nousta nopeasti, mutta samalla yrityksestä tulee yhä riippuvaisempi siitä, että asiakkaat maksavat ajallaan, myynti jatkaa kasvuaan ja uusia yllätyksiä ei tule.

Siksi kasvun rahoittaminen kannattaa suunnitella jo silloin, kun mahdollisuus on vasta näköpiirissä. Rahoitus on huomattavasti parempi kasvun työkalu silloin, kun sillä rakennetaan etukäteen liikkumavaraa eikä paikata jälkikäteen syntynyttä kassavajetta.

Cityrahoituksen näkökulma

Yritysrahoituksen parissa törmäämme toistuvasti tilanteeseen, jossa yrittäjä ottaa yhteyttä siksi, että yrityksellä menee paremmin kuin aikaisemmin. Tilauskanta on kasvanut, uusia asiakkaita on tullut tai edessä on tavallista suurempi projekti. Silti kassassa tarvitaan enemmän liikkumavaraa.

Tilanne tuntuu monesta yrittäjästä ristiriitaiselta. Jos liiketoiminta kasvaa, miksi rahaa pitää hakea lisää? Usein juuri siksi, että yritys joutuu maksamaan kasvun kustannukset ennen kuin saa kasvun tuotot käyttöönsä.

Kasvun rahoituksessa tärkeintä ei mielestämme ole mahdollisimman suuri rahoitusmäärä vaan oikean kokoinen ja oikeaan tarpeeseen rakennettu ratkaisu. Mitä aikaisemmin tuleva rahoitustarve tunnistetaan, sitä enemmän yrityksellä on yleensä vaihtoehtoja ja sitä rauhallisemmin niitä voidaan vertailla.

Seuraavassa osassa siirrymme kasvusta yrityksen jokapäiväiseen maksuvalmiuteen: miksi pankkitilin tämänhetkinen saldo voi antaa väärän kuvan tilanteesta ja miten tulevat ALV-maksut, palkat, lainanhoito, ostolaskut ja asiakkaiden maksupäivät kannattaa huomioida ennen kuin ne osuvat kohdalle.

Palataan asiaan taas ensi torstaina! Morjes!

-Samuli