Blogissamme käsitellään enemmän tai vähemmän ajankohtaisia aiheita laidasta laitaan ja julkaisutahti on toistaiseksi säännöllisen epäsäännöllinen. Mikäli talous, sijoittaminen, yrittäjyys tai mikä tahansa siihen sopivan löyhällä aasin sillalla liitettävissä oleva asia tai ilmiö kiinnostaa – laita sivu kirjanmerkkeihin ja palaa rikospaikalle säännöllisin väliajoin!
7.12.2021 Mikä ihmeen Slush?
Viime viikolla Helsingissä vietettiin jo ”perinteeksi” muodostunutta Slushia. Tämä kasvuyritys- ja teknologia-alan tapahtuma kokoaa yhteen kansainväliset vaikuttajat, median ja sijoittajat, mutta maailman tilanteesta johtuen tänä vuonna tapahtumasta puuttui ”startup-pöhinästä” kiinnostuneet kansalaiset. Viime vuoden Slush, kuten muukin maailma, oli kokonaan tauolla, mutta tänä vuonna Helsingin Messukeskukseen osallistujia oli loppuunmyytyyn tapahtumaan koronasta huolimatta kertynyt 8 800. Tapahtuma on kaksi päiväinen ja järjestettiin 1.-2.12., mutta mistä oikein on kyse ja miksi Slush on niin pinnalla?
Kasvuyritystapahtumaksi profiloitunut Slush järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2008 Helsingin Kulttuuritehdas Korjaamolla ja se oli suunnattu paikallisille yrittäjille ja sijoittajille. Osallistujia silloin oli noin 500. Vuonna 2019 tapahtumaan löysi 25 000 osallistujaa ja 200 puhujaa sekä lisäksi järjestettiin myös useita isoja sivutapahtumia. Edelleen tapahtumaa järjestetään pääosin vapaaehtoisvoimin voittoa tavoittelemattomien yrittäjien, sijoittajien ja opiskelijoiden toimesta. Slush sai vuonna 2015 Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon. (Lähde: https://www.slush.org/about-slush/)
Tapahtumasta onkin muodostunut Suomelle melkoinen startup-pöhinämoottori sekä yrittäjyyden ja yritteliäisyyden promoottori. Slushia voisikin kutsua sekä vienti- että tuontituotteeksi. ”Tulevaisuuden Wolteja ja Supercellejä täällä on todella paljon”, Slushin toimitusjohtaja Miika Huttunen kommentoi MTV Uutiset Liven haastattelussa. Ja tähän toteamukseen ja toiveeseen kiteytyy koko Slushin idea: nostaa jalustalle ja antaa kansainvälisiä kasvumahdollisuuksia sekä konkreettisia neuvoja ja inspiraatiota yrityksen kasvattamiseen sekä yhdistää tulevaisuuden tekijät ja he, jotka ovat jo luoneet merkityksellisiä hankkeita ja yrityksiä. Slush antaa osviittaa myös tulevasta ja yrityskentän muutoksista. Tapahtumasta haetaan Slushin toimitusjohtaja Huttusen mukaan juurikin rahoitusta, neuvoa, ideoita tai inspiraatiota. Tänä vuonna tapahtumasta puuttuneet tavalliset tallaajat ovat usein hakemassa kahta jälkimmäistä tai luomassa uusia kontakteja mahdollsia tulevia hankkeita silmällä pitäen. Mitkään messut eivät kyseessä kuitenkaan ole.
Vuonna 2019 Helsingin kaupunki ja Mastercard julkaisivat edellisvuotena toteutetun tutkimuksen Slushin taloudellisista vaikutuksista koko kaupunkiin. Tutkimus osoittaa, että Slush on ostosviikko ulkomaisille turisteille ja maksukorttien määrä alueella kasvoi koko tapahtuman ajan. Ulkomaiset vieraat myös kuluttavat huomattavasti kotimaisia kävijöitä enemmän. Slush-vierailijoilla on vaikutusta koko kaupunkiin myös tapahtuman ulkopuolella. Rahallisesti, mutta myös näkyvyyden ja tunnettavuuden kannalta.
Niin kuin Wolt (jonka toimitusjohtaja Miki Kuusi muuten toimi Slushin toimitusjohtajana 2011-2015) viimeisimpänä esimerkkinä on näyttänyt, Suomessa on potentiaalia, osaamista ja taitoa, joka kantaa Suomen rajojen ulkopuolellekin. Slush onkin kaivattu ja tervetullut alusta suomalaisen osaamisen esiin nostamiselle. Tapahtuman karismaattiset ja ponnekkaat kansainväliset puhujat kaivavat vuosi vuodelta meistä suomalaisista esiin rohkeutta, ylpeyttä ja uskoa osaamiseen. Suomesta kuullaan vielä ja kovaa, myös yrityskentillä!
Onko sinun yrityksesi seuraava suomalainen menestystarina? Autamme yrityksesi rahoituksen kuntoon, jopa 8 miljoonaan euroon asti!
—
29.11.2021 Onko luova ajattelu ja keskittymiskyky jäämässä historiaan?
Tiedon helppo saatavuus ja kiihtyvä kilpailu huomiosta on laskenut keskittymiskykyä. Informaatiotulvassa selviytyäkseen ihmiset tekevät nopeita johtopäätöksiä otsikoiden, kuvien ja meemien perusteella. Tylsistymiselle ja pitkäjänteiselle ajattelulle jää yhä vähemmän aikaa. Uhkakuvana tulevaisuudessa on, että tylsistymiselle ja pitkäjänteiselle ajattelulle jää vähenevästi tilaa ja tiedon helpon saatavuuden ja kiihtyvän kilpailun takia keskittymiskykymme laskee, Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) vuoden 2020 megatrendeissä todetaan.
Informaatiotulva vaatii tekemään nopeita valintoja, sillä tietoa on jatkuvasti lähes rajattomasti saatavilla, ja sitä tulee koko ajan lisää. Saamme pintapuolista tietoa sieltä täältä ja yhä harvemmin ehdimme paneutumaan tietoon syvemmin. Työelämässä ei anneta aikaa ja mahdollisuuksia keskittyä yhteen osa-alueeseen tai työtehtävään kerrallaan. Tämä tekee hallaa rajalliselle työmuistillemme, joka kuormittuu erityisesti silloin, kun tehtävät ovat vaativia ja työ keskeytyy usein tai pitkäksi aikaa.
Kognitiivinen ergonomia käsittelee ihmisen tarkkaavaisuuden, muisti-, havainto- ja ajattelukykyä vuorovaikutuksessa toimintajärjestelmien, tiedonkäsittelyn ja tekniikan kanssa. Fyysisen ergonomian lisäksi täytyy huomiota kiinnittää yhä suuremmin myös kognitiiviseen puoleen. Työmuistin kuormittamista ja kykyä keskittyä voidaan helpottaa mm. vähentämällä työympäristön häiriötekijöitä, järjestämällä työ sellaiseksi, että tehtävät voi suorittaa yksitellen ja omaan tahtiin ilman keskeytyksiä.
YLE julkaisi 8.7.2019 nykyteknologiaan ja älylaitteisiin viitaten tekstin ”Tuhoaako älypuhelin keskittymiskyvyn, mielenrauhan ja lapsen aivot?”. Monelle meistä on tapa kaivaa puhelin aina esiin, kun on ”tylsää” tai hetki, kun ei tapahdu mitään. Räpläämme älypuhelimia jopa tunteja päivässä ja nykyteknologian liiallisen käytön epäillään tekevän meistä masentuneempia, stressaantuneempia ja huonompia keskittymään, saksalainen neurotieteilijä Manfred Spitzer julistaa Ylen artikkelissa.
Kiire ja luovuus poissulkevat toisensa: kiireessä luovuus jää sivuun, sillä luovuutta on mahdoton suorittaa. Luovuus vaatii aikaa ja sitä pitää ruokkia. Luovuus on pidetty ja arvostettu hyve, mutta tehokkuutta vaativassa työelämässä sille ei tehdä aikaa. Suorittamiskulttuurissa tylsistyminen on pahin vihollinen, vaikka juuri silloin, hetkenä kun ei tapahdu mitään, avautuu mahdollisuus innovointiin ja luovuuteen.
Tylsistyminen ja jopa kyllästyminen voivat olla parhaita motivaattoreita uuden kehittämiselle ja parempaan pyrkimiselle. Olisiko esimerkiksi taloushallinnon järjestelmät sähköistyneet, jos manuaaliseen työhön ei olisi kyllästytty? Tylsistyminen ja pitkäjänteinen tekeminen voi herättää ajatuksen siitä, voisiko saman työn suorittaa vähemmällä vaivalla, tehokkaammin tai nopeammin. Tässä samassa ajatuksessa tylsistyä ja luoda uutta piilee siis ainainen riski pyrkiä tehokkuuteen ja suorittamiseen. Ehkä luovuudella tulisikin pyrkiä tuomaan arkeen mukavuutta ja helppoutta: saada jokaisen oma luovuus käyttöön ja luoda toimintatapoja ja laitteita, jotka avaavat lisää aikaa oma luovuuden hyödyntämiseen.
Säästä siis aikaasi ja anna tilaa luovuudelle, me hoidamme yrityksesi rahoitusasiat kuntoon!
Tutustu yrityslainaan tai tee hakemus suoraan täältä.
Luovaa loppuvuotta juuri sinulle!
—
22.11.2021 Millaiset yritykset hakevat avullamme lainaa?
Lainanmyöntöön pätevät tietyt lainalaisuudet, oli kysessä sitten henkilökohtainen laina tai yrityslaina. Yhtä lailla rahoittamiseen yhdistyy myös paljon virheellisiä oletuksia. Lainaan ei aina tarvitse suurta omaa pääomaa tai vakuuksia, eikä rahaa lainata vaan isokokoisille, satoja tuhansia tai miljoonia vaihtaville yrityksille. Toteutimme alkuvuonna 2021 määrällisen tutkimuksen, jossa käsittelimme 597 kauttamme lainaa hakenutta yritystä vuosilta 2019 ja 2020. Selvitimme, minkälaiset yritykset nostavat lyhytaikaista ja vakuudetonta yrityslainaa, minkälaisilla kriteereillä lainaa yrityksille myönnetään ja mikä on nostetun lainan käyttötarkoitus. Tiedot perustuvat julkisiin ja yritysten itse ilmoittamiin tietoihin.
Olemme järjestäneet yrityslainoja erikokoisille yrityksille ympäri Suomen, toimialasta tai yhtiömuodosta riippumatta. Meille yhden miehen tai naisen yhtiö on aivan yhtä tärkeä kuin useita henkilöitä työllistävä konsernikin. Vuosien 2019 ja 2020 yhteiskeskiarvo työntekijöiden määrässä oli 3,26 ja mediaani 1,5. Keskiarvo kertoo kaikkien yritysten työntekijämäärän jaettuna yritysten lukumäärällä eli koko otannan keskikohdan ja mediaanilla taas määritetään jakauman ”tyypillinen” arvo eli se luku, jota esiintyy eniten. Tämä tarkottaa siis sitä, että kauttamme lainaa hakevissa yrityksissä työntekijöitä oli vuosina 2019 ja 2020 yhteensä keskimäärin noin kolme ja yleisimmin kuitenkin yksi tai kaksi.
Lähtökohtaisesti yrityksellä tulee olle jo toimintaa, jotta lainaa voidaan myöntää, mutta tutkimus osoittaa, että lainahakemukset käsitellään aina tapauskohtaisesti. Tarkasteltavien yritysten keski-ikä oli vuosina 2019 ja 2020 noin 12 vuotta ja 1,5 kuukautta, mutta nuorin lainaa saanut yritys oli vain 21 päivää vanha. Vanhin taas lähes 58-vuotias.
Kuukausiliikevaihdoltaan yritykset osuivat aina nollasta eurosta yli kahteen miljoonaan. Tässä täytyy toki ottaa huomioon se, että yritysten itse ilmoittamissa luvuissa saattaa olla näppäilyvirheitä. Keskimäärin lainaa saaneet yritykset vaihtoivat vuonna 2019 46 482,66 euroa kuussa (mediaani 15 000€) ja vuonna 2020 30 231,43 euroa (mediaani 16 000€). Rahoitusyhtiökumppanimme vaativat yleensä minimissään noin 2 000 euron kuukausiliikevaihtoa, jotta lainaa voidaan myöntää.
Ulkopuolista rahoitusta tarvitaan erilaisissa tilanteissa, mutta usein taustalla on investoinnit, työntekijöiden palkkaaminen, käyttöpääoman tarve tai jokin yllättävä menoerä, kuten rikkoutunut laite. Monesti yrityslaina tarvitaan yrityksen kassan vakauttamiseksi, sillä omat myyntisaatavat ovat myöhässä tai asiakkaiden maksuajat ovat pitkiä. Näissä tapauksissa perinteiset pankit eivät aina pysty tai halua olla avuksi. Lisäksi monilla yrittäjillä ei ole aikaa raskaaseen lainan hakuprosessiin, turhaan byrokratiaan ja paperisotaan. Kauttamme lainaa hakeneet yritykset saivat yleisimmin lainan hakemuksesta tilille vuonna 2019 kahdessa päivässä ja vuonna 2020 kolmessa päivässä. Nopeimmillaan laina maksetaan hakemuksesta samana päivänä.
Hakijat nostivat yrityslainaa vuonna 2019 keskimäärin 15 600 euroa ja vuonna 2020 vajaa 14 000 euroa. Mediaaninosto molempina vuosina oli 10 000 euroa. Kauttamme yrityslainaa voi hakea aina tuhannesta eurosta 350 000 euroon asti.
Mikä on juuri Sinun yrityksesi tilanne? Laita meille lainahakemus ja katsotaan, kuinka voimme auttaa yrityksesi kasvuun!
—
15.11.2021 Suomen talouden tila – suomen kielellä
Talouden tilasta kertovat julkaisut ovat usein melkoista ekonomijargonia. Hienoja sanoja ja termejä, mutta miten talouden tilaa ihan näin kansankielellä voi mitata? Tässä nopea katsaus suomen kielellä siitä, missä mennään talouden suhteen syksyllä 2021.
Pandemia on tehnyt tuhojaan kansanterveyden lisäksi taloudellisesti ympäri maailmaa. Valtion rajoitustoimien, rokotusohjelmien sekä maailman avautumisen kautta bruttokansantuote on kuitenkin kääntynyt 2,2 prosentin nousuun vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Taloutta käsitellessä vuosi pilkotaan usein neljään osaan eli neljänneksiin (1. neljännes: tammi-maaliskuu, 2. neljännes: huhti-kesäkuu, 3.neljännes: heinä-syyskuu, 4.neljännes: loka-joulukuu). Näin voidaan verrata esimerkiksi vuoden takaista vastaavaa neljännestä eli vastaavaa vuoden aikaa. Talouden ”kvartaaliajattelu” on peräisin pörssiyhtiöiden tavasta kertoa tulevaisuuden näkymistään ja siitä, miten nillä on mennyt – vuosineljänneksittäin eli kolmen kuukauden välein; kvartaaleittain.
Noususuhdanteinen bruttokansantuote eli puhekielessä BKT, kertoo talouden kasvusta. Suomen talous on siis noususuhtanteessa. Bruttokansantuote on elintasomittari, johon otetaan huomioon yhden vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvo. On hyvä muistaa, että vaikka bruttokansantuote on talouden yleisin mittari ja kuvaa hyvinvoinnin kehitystä, se ei ota huomioon kaikkia talouden osa-alueita. Bruttokansantuotteen vertailuun vaikuttaa mm. kehitystasojen erot ja maakohtaiset tuloerot.
Talouteen liittyvistä asioista keskusteltaessa monilla menee termeihin liittyen ne kuuluisat puurot sekä vellit iloisesti sekaisin. Hiljattain eräässä Twitter -keskustelussa joku hehkutti kuinka mm. Teslan ja SpaceX:n keulahahmo Elon Musk olisi rikkaampi kuin Suomi ja vertasi Muskin omaisuutta Suomen bruttokansantuotteeseen. BKT kertoo kuitenkin sen summan, jolla maa tuottaa arvoa vuoden aikana. Se on siis kotimaisen tuotannon mitta. Suomen bruttokansan tuote vuonna 2020 oli 271 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Elon Muskin omaisuus tätä kirjoitettaessa on suunnilleen saman verran, noin 271,5 miljardia USD. Musk voi kuitenkin myydä omaisuutensa vain kertaalleen, kun taas Suomi tuottaa saman verran arvoa ”joka vuosi.” Bruttokansantuote ei siis kerro kuinka ”rikas” joku on, vaan se kertoo taloudellisen toiminnan laajuudesta sekä siinä tapahtuvista muutoksista.
Investoinnit ja vienti ovat kasvussa ja tämä vahvistaa suhdannenousua. Talouden elpyminen näkyy myös osakemarkkinoilla osakkeiden arvojen nousuna ja positiivisena kehityksenä. Investoinneilla tarkoitetaan tuotannon lisäämiseen tai aloittamiseen vaadittavien tarpeiden, kuten tuotantovälineiden hankintaa ja viennillä taas kansainvälistä kauppaa, jolloin tavaroita tai palveluita viedään kansainvälisten valtiorajojen yli. Osakemarkkinoilla ailahtelut kuuluvat asiaan, mutta pidemmässä juoksussa osakkeiden suuntaa määrää yritysten tulos ja sijoittajien odotukset siitä, miten yritystoiminta tulee kehittymään. Kansainvälinen pandemia ja sen luoma epävarmuus luonnollisesti horjuttaa molempia.
Taloudellista tilannetta voi mitata myös esimerkiksi luottamusindikaattorilla, mikä kertoo kuluttajien arvion tulevan vuoden tilanteesta omaan ja Suomen talouteen, työttömien määrään ja säästämismahdollisuuksiin viitaten. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamus oli kuluvan vuoden tammikuussa vahvinta yli kahteen vuoteen. Lokakuussa 2021 luottamusindikaattori näytti 2,7 viime vuoden vastaavan arvon ollessa -6,9. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tekemään luottamustutkimukseen, johon vastaa vuosittain noin tuhat henkeä.
Toimialojen kehitys on positiivista, mutta useat teollisuuden toimijat kärsivät maailmanlaajuisesta komponenttikriisistä, joka hidastaa myyntiä. Komponenttikriisi on hyvä esimerkki, siitä kun kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa: kysyntää on tarjontaa enemmän, ja saatavuusongelman takia hinnat nousevat. Mikrosiruja käytetään lähes kaikissa sähköisissä laitteissa ja kun mikrosiruja ei saada valmistettua riittävästi, tuotanto ja samalla myynti hidastuu ja näiden kriittisten osien puuttuessa tehtaita jopa joudutaan sulkemaan. Mikrosirujen valmistamisen ongelmien taustalla on erinäisiä syitä aina koronasta suurvaltapolitiikkaan. Samalla kun esimerkiksi suuret eurooppalaiset autovalmistajat tuovat markkinoille yhä enemmän täyssähköautoja, on niiden toimitusajat venyneet valmistajasta riiippuen jopa 9-12 kuukauteen pandemian aiheuttamista erikoisjärjestelyistä johtuen. Kun tehtaat eivät ole voineet valmistaa komponentteja kuten normaalisti, on tehokkuus ja tuotanto kärsineet ja lopputuloksena on se, että vuosi sitten uuden Playstation 5 pelikonsolin julkaissut Sony ei ole vieläkään saanut tuotteita ”hyllyyn,” vaan laitteita saadaan myyntiin pienissä erissä, jotka myydään minuuteissa nopeimmille.
Talouden tilaa voi määrittää myös huoltotaseen kautta. Huoltotasetta tutkimalla selviää kokonaistarjonnan ja -kysynnän suhde. Huoltotase toimii siis kuin yritystenkin tase: toisella puolella on omaisuus ja toisella velat, vastaavaa ja vastattavaa, plussaa ja miinusta. Vaikka huoltotase onkin aina tasapainossa eli molempien puolien kokonaissumma on aina yhtä suuri, siitä selviää vuosittain tilastollisia eroja.
Vaikka korona-aika onkin yllättänyt vauvaboomilla, huoltosuhde on edelleen huolestuttava. Vuonna 2019 sataa työssäkäyvää kohti ei-työssäkäyviä oli 133, ja ero on ollut kasvava. Huoltosuhdetta voidaan käsitellä taloudellisena huoltosuhteena, jolloin verrataan työssäkäyvien ja ei-työssäkäyvien suhdetta tai vastaavasti väestöllisenä, jolloin taas verrataan työikäisten ja ei-työikäisten (lapset, eläkeläiset) määriä. Tämä tarkoittaa siis ”huoltajien” suhdetta ”huollettaviin”, karkeasti rahaa tuottavien suhde rahasta hyötyviin.
Tässä siis muutamia talouden mittareita. Keskustellaanko lisää yrityksesi taloudesta? Autamme yrityksesi rahoitusasioissa arkisin klo 9-17 ja joustavasti sopimuksen mukaan! Kaupallista alkanutta viikkoa!
Tilastojen lähteinä käytetty Tilastokeskuksen tilastoja (https://stat.fi/)
8.11.2021 Vastuullisuus ja kestävä kehitys – yritysten kasvava trendi?
Yrityksen vastuullisuutta ja kestävää kehitystä ohjaa useat kansainväliset ja valtiolliset ohjeet ja periaatteet, joiden tavoitteena on ohjata organisaatioiden toimintaa vastuullisempaan ja kestävämpään suuntaan. Yritysten toimintaa ohjaa siis muutkin kuin taloudelliset mittarit. Talousjohtajien rooli myös kestävän kehityksen ja vastuullisuuden kehityksessä kasvaa. Liiketoiminnan tulos on nykypäivänä muutakin kuin viivan alle jäänyt luku. Yrityksen arvoja, strategiaa, hiilijalanjälkeä, vastuullisuuden raportteja ja mm. henkilöstötyytyväisyyttä peräänkuulutetaan sekä mielikuva- että osakemarkkinoilla.
Yritysten vastuullisuutta ohjataan usein erilaisin standardein ja raportein, mutta ei juridisesti velvoittavin laein. Standardit ja velvollisuudet tekevät vastuullisuuden näkyväksi, luovat vastuullisuussisältöä, ja mahdollistavat sen myös esimerkiksi viestinnässä ja brändäyksessä. Eettiset ohjeet, vastuullisuus ja kestävä kehitys yrityksen toiminnassa ovat vain sanahelinää, jos yritys ei toimi niiden mukaan. Vapaaehtoisuuteen perustuvat, sovellettavat lait ja kansainvälisesti hyväksytyt standardit tarjoavat pohjan vastuulliselle liiketoiminnalle. Standardoimisjärjestö ISO on laatinut ISO 26000-yhteiskuntavastuuoppaan, jonka avulla yritys pystyy toiminnallaan vastaamaan yhteiskuntavastuun vaatimuksiin. Standardin noudattaminen siis opastaa yrityksen toimimaan yhteiskuntavastuullisesti.
Vastuullisuus ja kestävä kehitys tukevat toisiaan ja niiden tavoitteet kulkevat käsi kädessä: molemmissa on pyrkimys tasa-arvoiseen ja -puoliseen, parempaan huomiseen. Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma solmittiin YK:n jäsenmaiden kesken vuonna 2015. Tavoitteena on poistaa äärimmäinen köyhyys, sekä kehittyä kestävästi ympäristö, talous ja ihminen tasavertoisesti huomioon ottaen. Tavoitteita on yhteensä 17 ja niistä neljä (kohdat 8, 9, 12 ja 17) osoittavat tarkimmin oikeaa suuntaa yrityksille. Nämä kohdat edistävät kaikkia koskevaa, kestävää talouskasvua, lisäävät työllisyyttä ja työpaikkoja, rakentavat kestävää infrastruktuuria, teollisuutta ja innovaatioita, varmistavat kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyttä, sekä tukevat aina vahvemmin kestävää kehitystä ja globaalia kumppanuutta.
Vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat kasvavia trendejä ja kauniita ajatuksia siihen asti, kun päätöksenteko, arvottaminen ja toiminnat kohtaavat yrityksissä. Asiantuntijaorganisaatio Deloitten vuonna 2012 tekemä tutkimus (Sustainability: CFOs are coming to the table) osoittaa, että kestävän kehityksen näkökulmien merkitys kasvaa operatiivisessa johtamisessa, sekä liiketoiminnan menestyksessä. 49 prosenttia talousjohtajista pitävät kestävää kehitystä ja vastuullisuutta suorituskyvyn avaintekijöinä, ja niiden välillä on selvä yhteys.
Tutkimukseen vastanneet talousjohtajat pitävät yhä tärkeämpänä raportoinnin vastuullisuutta, sillä integroitu raportointi lisää vihreisiin toimintamalleihin liittyviä kannusteita ja hyvityksiä. Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden vaikutus taloudelliseen raportointiin on merkittävä. Se, että talousjohtajien merkitys kestävän kehityksen asioissa syvenee ja kasvaa voi viestiä yritysten lisäksi isommasta muutoksesta. Pelkkien tunnuslukujen ja tuloksen ohelle vihreät ja pehmeämmät, ihmisiä ja maailmamme hyvinvointia huomioivat arvot ovat tervetulleita.
1.11.2021 Digitalisaatio yrityksissä – mitä se oikeastaan on?
Eduskunnan perustama ja valvoma Sitra (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) ennakoi yhteiskunnan muutoksia, selvittää kehitysvaihtoehtoja ja erilaisia toimintamalleja tulevaisuuden Suomelle. Se oli aikoinaan eduskunnan lahja 50-vuotiaalle itsenäiselle maallemme. Tämä tulevaisuustalo julkaisee vuosittain trendikatsauksen globaalien muutosilmiöiden suunnista eli megatrendeistä. Vuoden 2020 megatrendeissä yhtenä käsiteltävänä trendinä puitiin digitalisaation seuraavaa aaltoa ja sen kehityssuuntia aina virtuaalitodellisuudesta ja ääni- ja eleohjauksesta pidemmän tähtäimen kvanttitietokoneisiin. Miten digitalisaatio vaikuttaa yritysmaailmaan ja yritysten taloushallintoon?
Maailma on ottanut jättimäisen digiloikan viime vuosina, erityisesti menneen parin vuoden aikana poikkeusolojen ja -järjestelyjen takia. Digitalisaatio ja jatkuva teknologistuminen on arkipäivää ja luo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia ja innovaatioita. Samalla kuitenkin vanhoja toimintatapoja kuolee pois niin yritysmaailmassa kuin myös arkielämässä. Yrityksen talouden osalta raportointi on siirtynyt suurilta osin sähköiseksi, tekeminen automatisoituu ja tietyt prosessit hoitaa enenevissä määrin tekoäly. Yritykset investoivat teknologiaan ja kehitykseen, mutta on mielenkiintoista, kuinka nopeasti ja radikaalisti digitalisaatio on muuttanut ja tulee muuttamaan yrityskenttää tulevaisuudessa. Tätä monella toimialalla kuumeisesti mietitäänkin, tietyissä yrityksissä sitäkin enemmän.
Tässä muuttuvassa ajassa on kriittistä miettiä yrityksessä tulevia hankintoja ja investointeja tulevaisuuden ja jatkuvan sähköisen kehityksen kannalta; miten prosesseja ja järjestelmiä voidaan kehittää, mitä hankintoja on tehtävä pysyäkseen digitalisaation vauhdissa, mistä vanhoista tavoista on luovuttava, korvataanko työntekijöitä tekoälyllä tulevaisuudessa ja niin edelleen. Tietosuoja ja immateriaalioikeudet korostuvat, talousohjaamisen järjestelmät kehittyvät ja lisääntyvät. Nykypäivään siirtyminen ja tulevaisuuden ennakointi voi olla esimerkiksi maksutapojen laajentaminen etä- ja NFC-maksuihin , tuotteiden kehittämistä esimerkiksi näppäinkomennoista eleohjauksiin, toimintatapojen jatkuvaa kehittämistä manuaalisesta automatisoituun, tästä hetkestä virtuaalitodellisuuteen. Tämä siis tarkoittaa investointeja kehitykseen. Tulevaisuudesta ei kukaan osaa varmaksi sanoa, mutta toimintatapojaan jatkuvasti kehittämällä on valmiimpi tulevaan.
Finanssialalla tekoälyä käytetään jo melkolailla laajasti tukemassa ihmisen päätöksentekoa. On suhteellisen yleistä, että lainapäätöksissä käytetään apuna erilaisia tekoälyn tuottamia ennustemalleja lainanhakijan riskiprofiilia selvitettäessä. Lainahakemukset ovat pitkälti sähköisiä ja esim. cityrahoituksen sivulla täytetty yrityslainahakemus ohjautuu koneälyn avulla omaan asiakkuuksien hallintaohjelmaamme ja välittyy samalla yhteistyökumppaneillemme. Asiakkaalle lähtee automaattisesti sähköposti, jossa kerrotaan vastaanottaneemme lainahakemuksen. Tekoäly lisäksi ilmoittaa rahoitusneuvojille, että uusi lainahakemus on saapunut. Tekoälyä on siis pesiytynyt jo moniin päivittäin käytössämme oleviin toimintoihin, mutta koska ne ovat silmiltämme piilossa, ei niihin kiinnitä juurikaan huomiota. Siinä missä vielä nykypäivänä rahoitusyhtiöissä riskipuolen ihmiset tulkitsevat erilaisia raporttteja ja tilinpäätöksiä itsenäisesti tai koneavusteisesti, ei varmasti mene kauaa kun lainapäätöksiä rahoitusyhtiöissä tekeekin koneäly ja ihminen antaa vain sen viimeisen hyväksynnän.
Yritystoiminnassa tulevaisuudessakin varmasti vaaditaan perehtymistä, keskittymistä ja pitkäjänteisyyttä, vaikka järjestelmät tuottaisivat kaiken automaattisesti. Osaako järjestelmä päättää, mitä mittareita tulee seurata, miten niitä tulkitaan tai mitä ne tarkoittavat käytännössä, miten ne sopivat yrityksen arvoihin tai kuinka tukevat strategiaa? Ja ennen kaikkea, mitä teemme saamallamme tiedolla? Kriittinen tarkastelu yrityksen nykyisten käytäntöjen osalta sekä turhan karsiminen ovat ennakointia tulevaan, nopeiden päätösten maailmaan. Jos tulevaisuudessa me ihmiset teemme nopeampia päätöksiä ja tehostamme työntekoa entisestään, tulisi myös yritysten raportointia kehittää yksinkertaisempaan suuntaan. Ehkä tulevaisuudessa löydetään uusi, helppo yksittäinen mittari, millä nopeasti selviää yrityksen tila nykyisten useiden mittareiden sijaan.
25.10.2021 ”Palvelu ei maksa sinulle mitään” Mihin se koira on siis haudattu?
Cityrahoituksen toiminta perustuu yhteistyöhön rahoitusyhtiöiden kanssa. Emme siis myönnä rahoituksia tai lainaa euroakaan itse, vaan etsimme ja kilpailutamme asiakkaan puolesta eri rahoitusvaihtoehtoja. Asiakkaamme ei maksa palvelustamme mitään, mutta saa rahanarvoista etua niin henkilökohtaisen palvelun kuin rahallisten sekä ajallisten säästöjen muodossa. ”No onko teidän komissio sitten leivottu lainani hintaan sisään?” Yksiselitteisesti; EI. Saamme korvauksen rahoitusyhtiöiltä siinä tapauksessa, että asiakkaamme nostaa myönnetyn rahoituksen ja ainoastaan silloin.
Kaikki yritykset eivät valitettavasti lainaa saa ollenkaan eli niin sanottua ilmaistakin työtä teemme ihan päivittäin, kutsumme sitä kuitenkin itse asiakaspalveluksi. Rahoituksen – yrityslainojen, lainalimiitin sekä laskurahoituksen hinta on asiakkaalle kauttamme vähintäänkin sama, huolimatta siitä hakeeko lainapäätökset joka paikasta itse vai antaako homman meidän hoidettavaksi. Mm. volyymietujemme sekä hyvien yhteistyösopimustemme ansiosta saamme kuitenkin usein hankittua asiakkaalle entistäkin edullisemman rahoituksen kuin mitä suoraan itse haettuna. Kaiken lisäksi ajan ja vaivan säästö on ruhtinaallista kun itse ei tarvise näpytellä samoja tietoja joka paikkaan ja lainatarjousten vertailussakin on apuna ihan oikea ihminen eikä mikään chatbotti tai sähköpostiosoite.
Koko lyhytaikaisten ja vakuudettomien yrityslainojen tullessa markkinoille vasta vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, lainavertailua tarjoavien yritysten ala on verrattain uusi. Toiminta perustuu yhteistyösopimukseen varsinaisen palveluntarjoajan kanssa eli lainanvälitystä tarjoava yritys toimii nimensä mukaisesti palvelun välittäjänä. Välitetystä palvelusta, kohdallamme lainarahasta, saamme sovitun komission suoraan palvelua tarjoavalta yritykseltä niin, että asiakkaalle ei synny lisäkuluja.
Yleisesti on tiedossa, että kilpailutusyritysten palkkiot perustuvat heidän sivustojensa kautta myytyjen yhteistyökumppaneiden tuotteiden provisiosta. Sopimus on siis tehty kilpailutusyrityksen ja heidän ”valikoimassaan” olevien yritysten välillä. Kyseessä on siis kahden yrityksen välinen asiamiessopimus.
Englannin kielessä tunnetaan paremmin sana ”broker” eli välittäjä, kaupanvälittäjä, meklari. Lainavertailua tarjoavia yrityksiä voidaan siis kutsua lainabrokeryrityksiksi, laina- tai rahoitusvälittäjäyrityksiksi tai rahoitusmeklariyrityksiksi, sillä yhtä oikeata suomen kieleen vakiintunutta termiä ei ainakaan toistaiseksi ole. Ison rapakon toisella puolella Yhdysvalloissa broker-toiminta on huomattavasti yleisempää kuin meillä Suomessa: Jenkeissä voit käyttää meklaria esimerkiksi osakkeissa, asuntolainoissa, kiinteistökaupoissa tai vakuutuksissa.
Suoraan lainan hakeminen esimerkiksi rahoitusyhtiöstä ja lainavertailua tarjoavan yrityksen kautta eroavat toisistaan siten, että lainavertailua tarjoava yritys hakee rahoituksen useammalta eri rahoituslaitokselta, eikä itse istu rahojen päällä: tarjousten vertailu ja palvelu perustuu brokerfirman toimintamalleihin ja rahoitusyhtiö taas tarjoaa suoraan oman, yhden rahoitusvaihtoehtonsa lainaa hakevalle.
Lainaprosessi lainavertailuyrityksen kautta alkaa suoran lainanhaun kaltaisesti täyttämällä lainahakemus lainavertailuyrityksen sivuilla. Lähetämme siis puolestasi hakemuksen eteenpäin kaikille sopiville kumppaneillemme! Lainavertailuyritysten toimintatavat eroavat suuresti, sillä osa lähettää saadut tarjoukset vain sähköpostitse tai oman portaalin kautta, mutta meille on erityisen tärkeää kontaktoida jokainen asiakas puhelimitse ja olla apuna koko lainaprosessin ajan. Saat siis ihan oikean ihmisen kiinni puhelimitse sekä sähköpostilla, ja mikä parasta, pyrimme aina siihen, että sama henkilö hoitaa aina juuri sinun yrityksesi asiaa.
Käymme läpi ja vertailemme kanssasi saadut tarjoukset, jonka jälkeen voit valita sopivan rahoittajan ja autamme tekemään sopimuksen rahoitusyhtiön kanssa. Pyrimme suomentamaan välillä kiemuraisen ammattikielen niin, että sopimukset ovat selvillä ja voit turvallisin mielin nostaa lainan yrityksen tilille. Lainaa lyhennetään sovitun mukaisesti suoraan rahoitusyhtiölle.
Tarkemmin lainaprosessin kulusta voit lukea täältä ja jättää hakemuksen vaikka samalla istunnolla. Hakemuksen tekeminen ei sido mihinkään, eikä myönnettyjä lainoja ole mitään velvoitetta nostaa. Moni hakeekin lainaa ihan vaan ”pahan päivän varalle.”
Koska kertaus on opintojen äiti sekä isä, tässä vielä pähkinän kuoressa muutama syy, miksi seuraavalla kerralla rahoitusta yrityksellesi hankkiessa kannattaa kääntyä meidän puoleemme:
• Vuosien kokemus alalta
• Henkilökohtainen rahoitusneuvoja käytännössä taluttaa sinut kädestä pitäen koko prosessin alusta loppuun
• Saat yhdellä hakemuksella useita lainapäätöksiä sekä tietoa muista mahdollisista rahoitusvaihtoehdoista
• Jo valmiiksi neuvotellut parhaat hinnat
• Ei kuluja. Ei lisä-, piilo-, tai mitään muitakaan kuluja. Liittymästäsi riippuen ainoastaan kännykkälaskuusi saattaa tulla muutama sentti lisää jos käy niin hassusti, että joudut jossakin kohtaa soittamaan meille. Yleensä kuitenkin rahoitusneuvojamme ovat se osapuoli, joka hoitaa soittelut – ellet toki itse valitse toisin. Kyllä meillekin saa soitella, sinua vartenhan me täällä olemme!
—
15.10. Sukanvarteen vai sijoituksiin?
Suomi on sananlaskujen luvattu maa, mutta raha-asioista puhumisesta vaietaan. Rahan voi laittaa poikimaan tai haisemaan, sitä voi olla kuin roskaa, rahalla saa ja hevosella pääsee, rahantuloa ei voi estää, ja mitä muita kultaisia vanhan kansan oppeja. Roomalainen kirjailija ja filosofi Seneca (n. 4 eaa. – 65 jaa.) on todennut jo ajanlaskun alussa: ”Raha ei ole tehnyt vielä ketään rikkaaksi.” Vaikka rahallinen rikkaus ei tuo onnea, taloudellinen tasapaino tuo mielenrauhaa.
Finanssialan vuositilastoista selviää, että kotitalouksien rahoitusvarat ovat kasvaneet merkittävästi kymmenessä vuodessa vuoden 2010 146,9 miljardista 2020 vuoden 354,4 miljardiin euroon. Kymmenessä vuodessa kotitalouksien talletuksien, osakkeiden, vakuutus-ja rahasto-osuuksien sekä rahamarkkinainstrumenttien euromäärä on noussut 241,25 prosenttia. Kotimaisten rahastojen kokonaispääoma on yli kaksinkertaistunut samassa ajassa. Yritysten osuus vuonna 2010 rahalaitosten lainoista oli 56,6 miljardia ja talletuksista 26,6 miljardia. Vastaavasti vuonna 2020 yritysten lainojen osuus oli 96,9 miljardia ja talletuksia yritykset tekivät 46,9 miljardilla.
Säästämiseen ja sijoittamiseen liittyy paljon harhaluuloja. Aloittamiseen ei tarvitse olla sijoitusguru ja alkuun pääsee pienelläkin summalla: Raha.fi pelkistää asian seuraavasti: ”Jos laitat tuloistasi joka kuukausi 10 euroa säästöön, olet säästänyt vuodessa 120 euroa enemmän kuin jos et olisi laittanut mitään säästöön.” Eri pankit tarjoavat testejä, joilla voi määrittää oman säästäjä- tai sijoittajaprofiilinsa. Onkin tärkeää tietää, mitkä ovat omat tavoitteet säästämisen suhteen ja minkälaista riskiä sietää, jotta löytää itselle oikean tavan laittaa rahaa säästöön ja ”poikimaan”.
Yleisen korkotason ollessa matala, tilisäästämistä tuottoisampaa on käyttää säästämisen ja sijoittamisen ratkaisua, kuten rahastoja tai osakkeita. Korkoa korolle-ilmiö, jota muuan Albert Einstein on kutsunut ”maailman kahdeksanneksi ihmeeksi”, kerryttää tuottoa sijoitetulle pääomalle sekä tuotolle. Esimerkiksi 1000€ alkusijoitus, pörssin tuoton ollessa keskimäärin 7% vuodessa, kasvaa 1070 euron kokoiseksi. Seuraavana vuonna 7% tuotto nostaa summan 1144,90 euroon. Ja niin edelleen.
Vaikka sijoittamista tarkastellaankin usein lähinnä yksilön ja kuluttajan näkökulmasta, yhtälailla yritystoiminnassa on tärkeää säästää ”pahan päivän varalle”, jotta yritystoiminta ei kaadu yllättävien menoerien takia. Kuten kirjoitimme käyttöpääomaa käsittelevässä jutussamme viime viikolla, odottamattomien tilanteiden varalle olisi hyvä olla yrityksen toiminnasta ja toimialasta riippuen vähintään parin-kolmen kuukauden käyttöpääoma puskurina.
Säästät sitten sukanvarteen, rahastoihin tai osakkeisiin, kaikki on plussaa ja jokainen säästetty euro on parempi kuin ei mitään.
Koska Cityrahoitus on kansan kapitalismin vankka kannattaja, suosimme tietenkin sijoittamista säästämisen sijaan. Konkretisoidaan siis vielä rautalangasta vääntäen, mitä pienellä kuukausittaisella, pitkäjänteisellä sijoittamisella voi saada aikaan. Seuraava yleisestikin käytössä ollut esimerkki havainnollistaa hyvin korkoa korolle -ilmiön vaikutusta, jossa aika on se kaikkein oleellisin tekijä.
Oletetaan, että vastasyntyneen lapsen vanhemmat sijoittavat lapsen puolesta 100€ hänen syntyessään ja sen jälkeen 100€ joka kuukausi. Kun lapsi täyttää 18 vuotta on sijoitussalkun koko kasvanut 43 675€ suuruiseksi. (Laskettu 7% vuotuisen tuotto-odotuksen mukaan.) Rahaa on sijoitettu yhteensä 21 700€, mutta tuottoa onkin tullut jo 21 975€.
Oletetaan lisäksi, että uuden rahan sijoittaminen jostakin syystä (miksi ihmeessä?!?) lopetettaisiin kokonaan tässä vaiheessa. 7% vuotuisella tuotto-odotuksella 65 vuoden iässä tällä viisaiden vanhempien jälkeläisellä olisi kasassa järkyttävä 1 161 209€ sijoitussalkku. Luit ihan oikein. 18 vuotta täytettyään ”sijoitetaan” tuo 18 vuodessa aikaan saatu 43 675€ potti ja annetaan ajan tehdä tehtävänsä. Lopulta 47 vuoden päästä, euroakaan lisää sijoittamatta, potti on kasvanut yli miljoonaan euroon.
Mikäli taas (ja toivottavasti näin onkin) kyseinen 18 vuotias esimerkkihenkilö jatkaa sijoittamista samat 100€ kuukaudessa, on hänellä käytettävissään ”eläkkeelle” siirtyessään 65-vuotiaana jo yli puolentoista miljoonan sijoitusvarallisuus, tarkalleen 1 602 411€. Tästä summasta tuoton osuus on jäätävät 1 502 336 euroa.
Einstein saattoi sittenkin tietää mistä puhui. Jos et usko, niin leiki oheisella vuonna 2018 YLE:n jutussa olleessa laskurilla itse. Tänään on elämäsi toiseksi paras päivä aloittaa sijoittaminen.
—
8.10.2021 Mikä käyttöpääoma?
Cityrahoitukselle lähetetyissä lainahakemuksissa lainan yleisin käyttötarkoitus on käyttöpääoma. Vuonna 2019 käyttöpääomaan lainaa hakivat 37 prosenttia kaikista hakemuksista. Vuonna 2020 vastaava luku oli 36 prosenttia. Käyttöpääoma on sanana monelle tuttu, ja lainan käyttötarkoituksena se voi pitää sisällään paljon erilaisia asioita ja tilanteita. Mutta mitäs se käyttöpääoma nyt olikaan?
Laskukaavana käyttöpääoma määritetään yleisimmin seuraavasti; Käyttöpääoma = myyntisaamiset + vaihto-omaisuus + osatuloutuksen saamiset – ostovelat – saadut ennakot. Käyttöpääomaprosentissa puolestaan käyttöpääoma suhteutetaan yrityksen liikevaihtoon. Täytyy muistaa, että käyttöpääomaprosenttien vertailu voidaan tehdä vain samalla toimialalla toimivien yritysten kesken. Käyttöpääoma-% = 100 x käyttöpääoma / liikevaihto (12kk)
Kansankielellä käyttöpääoma on rahaa, jolla maksetaan yrityksen menot ennen kuin asiakkaalta on saatu rahat yrityksen kassaan. Käyttöpääomaa voi rahoittaa oman pääoman lisäksi lyhyt- ja pitkäaikaisella vieras pääomalla, kuten kauttamme helposti ja vaivattomasti haettavalla yrityslainalla tai joustavalla lainalimiitillä. Yrityslaina on kertaluontoinen laina, joka maksetaan yrityksen tilille kokonaisuudessaan kerralla ja sitä lyhennetään sovitusti. Lainalimiitti taas mahdollistaa erilliset nostot tarpeen tullen, oman nostorajan puitteissa. Puhummekin usein ”yrityksen luottokortista”, joka on hyvä olla olemassa yllättäviä tilanteita varten. Tosin luottokortissa on omat kulunsa vaikkei sitä käytttäisikään. Lainalimiitistä puolestaan koittuu kuluja vain siinä tapauksessa, että rahaa nostaa käyttöönsä. Pelkkä lainalimiitin aktiviointi yrityksen käyttöön, esim. pahan päivän varalle, ei maksa mitään.
Ajoittain rahojen tuloutumista kassaan joudutaan odottamaan pitkäänkin, mutta kulut jatkavat juoksuaan omalla painollaan. Useissa yrityksissä on tuttua, että asiakkailla on pitkät maksuajat ja osa asiakkaista maksaa jatkuvasti viiveellä. Jokainen yrittäjä tietää millaista myrkkyä se on kassavirralle ja yrityksen päivittäiselle toiminnalle. Talousverkko.fi -sivustolla on käsitelty selkokielellä miten kassavaje voi vaikuttaa liiketoimintaan. Myyntisaamisten kotiutumisen ja varaston kierron nopeuttaminen ja lyhyempien maksuaikojen sopiminen, tai omien ostovelkojen maksuaikojen pidentäminen, voi olla avuksi. Odottamattomien tilanteiden varalle olisi hyvä olla yrityksen toiminnasta ja toimialasta riippuen vähintään parin-kolmen kuukauden käyttöpääoma puskurina.
Lähtökohtaisesti ajatellaan, että sitä parempi, mitä pienemmällä käyttöpääomalla yritys pyörii, mutta aina käyttöpääoman kasvu tai kasvattaminen ei ole laisinkaan huono merkki. Tärkein ja isoin syy käyttöpääoman kasvulle on yrityksen kasvu: tähtäys liikevaihdon kasvuun sitoo käyttöpääomaa. Pääomaa saatetaan kasvattaa myös erilaisien tuotantohäiriöiden ja seisokkien varalle. Tärkeintä on kuitenkin miettiä todelliset syyt ja järkevät liiketaloudelliset perusteet käyttöpääoman kasvattamiseen.
Yksi yleisesti käytetty keino myyntisaamisten nopeampaan kotiuttamiseen on factoring eli laskurahoitus. Tällöin yritys tekee yleensä jatkuvan sopimuksen rahoittajan kanssa, jolloin myyntisaatavat eli laskut pantataan tai myydään rahoitusyhtiölle rahoitusta vastaan. Rahoittaja maksaa siis heti yrityksen tilille esimerkiksi 80 prosenttia laskun loppusummasta ja loput saatavan kotiuduttua. Tällekin rahoitukselle on hintansa, joka on yleensä sovittu prosenttiosuus laskun loppusummasta. Factoringia käytetään usein jos yritykseltä lähtee toistuvasti laskuja samoille asiakkaille ja maksuehtoihin halutaan joustoa.
Myös yksittäisiä laskuja voi myydä eteenpäin tilanteen näin vaatiessa. Tällöin rahoittaja ostaa koko laskun sovitulla hinnalla, eikä erillistä prosentuaalista komissiota makseta. Yksittäisten laskujen myynti sopii tilapäiseen tai kertaluontoiseen rahoituksen tarpeeseen, kun tarvitaan nopeasti lisää käyttöpääomaa. Laskuja myytäessä rahoittajaa kiinnostaa erityisesti laskutettavan eli laskun maksajan maksukyky. Ostettava lasku ei myöskään saa olla erääntynyt tai riitautettu.
Haluamme olla mukana rahoittamassa yrityksesi kasvuun. Kun yrityksesi tarvitsee käyttöpääomaa, rahaa investointeihin, toimitiloihin, palkkaukseen tai vaikka varakassaa pahan päivän varalle, täytä lainahakemus ja laitamme ”ison pyörän” pyörimään.
—
24.9.2021 Kuolematon, sairastamaton, yrittäjä
Otsikoissa pyörii usein erilaisia rankkoja tarinoita yrittäjien sairastumisista, ja ihan syystä, sillä yrittäjä jää valitettavan usein oman onnensa nojaan sairauden tai tapaturman sattuessa. Yrittäjät.fi-sivustolla 9.8.2021 julkaistu Uudenmaan Yrittäjien uutinen kertoo vakavasti sairastuneesta vakuutusasiamiehestä Petristä, joka oman kokemuksensa kautta muistuttaa jokaista katsomaan pankki-ja vakuutusasiansa kuntoon. Petri Vuollet kertoo, että erityisesti yrittäjille myytävissä vakuutuksissa on eroja ja tärkeää on miettiä, mikä juuri omassa tilanteessa on olennaista vakuuttaa.
Usein ainoa pakollinen vakuutus on yrittäjän eläkevakuutus eli YEL-vakuutus. YEL on pakollinen, jos toimit yrittäjänä yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta, työskentelet itse yrityksessäsi, olet 18-67-vuotias, asut Suomessa ja työtulosi on vähintään 8 063,57 euroa vuodessa. YEL-vakuutus on yrittäjän eläke-ja sosiaaliturva ja se onkin henkilökohtainen, ei yrityskohtainen. (Lähde: Ilmarinen)YEL-maksut ovat kuukausitasolla merkittävä kuluerä ja usein yrittäjät säästävätkin omassa vakuutusturvassaan tai maksavat minimimaksua ja säästävät erotuksen todelliseen YEL-summaan muulla tavoin. Kuitenkin, nimestään huolimatta yrittäjän eläkevakuutus ei ole ainoastaan eläkevakuutus vaan sen pohjalta määräytyy mm. vanhempainpäiväraha, koulutus- ja kuntoutusraha sekä korvaukset sairastumisen tai työttömyyden varalta, kertoo Markus Hämynen Yrittäjien 20.4.2021 julkaistussa minimi-YEL-maksua käsittelevässä kirjoituksessaan.
Yrittäjän on pakollisen YEL-vakuutuksen lisäksi hyvä muistaa henkilökohtaiset sairaus-ja tapaturmavakuutukset, erilaiset turvat vakavan sairastumisen varalle tai lainan yhteyteen. Vaikka aihe onkin ankea, on parempi varautua jo hyvissä ajoin ja hoitaa testamentit ja valtuutukset kuntoon. Rohkeimmat käyvät etukäteen läpi erilaiset skenaariot tai kirjoittavat ohjeet, miten toimia esimerkiksi yritystoiminnan kanssa, jos itse yrittäjälle jotakin sattuu. ”Osui omaan nilkkaan se, mistä olen keskustellut kaikkien kanssa eri kohtaamisissa, ja joita henkilövakuutuksia myydessäni olen pitänyt tärkeimpinä. Onneksi olin vakuuttanut itseni riittävästi”, vakuutusasiamiehenä toiminut Petri Vuollet summaa.
Yritystoiminnassa vakuuttaa kannattaa yrittäjän ja työntekijöiden lisäksi myös omaisuus ja toiminnan äkillinen keskeytyminen. Toiminnasta riippuen aiheelliseksi voi tulla erilaiset toimialakohtaiset, pakolliset vakuutukset ja tietenkin yrityksen vastuu-ja oikeusturvat.
Sairastuminen tai tapaturmat eivät katso paikkaa, taustaa, ikää tai mielipidettä. Valitettavasti ja todistetusti myös yrittäjät ovat kuolevaisia. Sairastuessa tai tapaturman sattuessa ”yrityksen luottokortti”, lainalimiitti , antaa 20 000 euroon asti lisäaikaa järjestää yrityksen toimintaa tai mahdollistaa sairastaminen. Lainalimiitti tarjoaa 2 000-20 000 euron jatkuvan limiittilainan, josta voi tehdä nostoja tarpeen mukaan kerralla tai pienemmissä osissa. Lainalimiitti on maksuton ja kannattaa avata, vaikka juuri nyt ei tarvetta lainarahalle olisikaan. Luotto aktivoidaan käyttöön tekemällä nosto ja nostoista peritään palkkio.
Lainalimiittiä voit hakea helposti täältä ja yrityslainaa aina 250 000€ asti tällä sivulla. Mikäli puolestaan haluat kuulla lisää – laita viestiä asiakaspalveluumme; asiakaspalvelu@cityrahoitus.com, jätä yhteystietosi chattiimme tai soita suoraan rahoitusneuvojalle puh: 09 3154 2516 (ark. 9-17)
Kaupallista syksyn jatkoa!
—
17.9.2021 Kasvua investoinneilla
TIlastokeskuksen 17.9.2021 päivitetty Talouden tilannekuva kertoo yritysten tekemien investointien kääntyneen kasvuun vuoden 2021 ensimmäisellä vuosineljänneksellä 0,9 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä investoinnit laskivat 9,1 prosenttia ja neljännellä neljänneksellä 1,5 prosenttia. Erityisesti metsäteollisuus (122,6%) ja kaivostoiminta ja louhinta (8%) kasvoivat investoinneissa, kun taas suurimmat laskut (-24,6%) nähtiin kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Investointien kääntyminen nousuun on tietenkin hyvä uutinen ja kertoo talouden elpyvän hiljalleen koronakurimuksen jäljiltä.
Suomen talouden kasvu on ollut poikkeuksellisen nopeaa: tänä vuonna 3,7 prosenttia ja ensi vuonna odotettavissa on 4 prosentin kasvu. Tämäkään ei riitä paikkaamaan koronan aiheuttamaa lovea ja palauttamaan kasvua täysin ennalleen, mutta suunta on oikea. Investoinnit kertovat tuotannon aloittamisesta, tehostamisesta tai lisäämisestä. Investoinnit ovatkin usein iso sijoitus, jonka odotetaan maksavan itsensä takaisin lyhyemmällä tai pitkällä aikavälillä, ja näin ollen lisäävän yrityksen liikevaihtoa ja edistävän kasvua. Investoinnit voivat olla aineellisia ja hyvin konkreettisia, kuten kone-, laite- tai välinehankinnat tai esimerkiksi uudet toimitilat. Tutkimus -ja kehityshankkeista käytetään ”aineeton investointi”-termiä.
Investointeja suunnitellessa on hyvä miettiä, paljonko hankinta maksaa ja kuinka paljon se tuo vuosittain tuloja. Kuinka paljon tuottoa odotetaan tulevan, kuinka kauan ja mihin uutta hankintaa käytetään ja mitä sen arvolle käy investoinnin aikana. Suomi.fi -palvelussa voit tutustua valtion tarjoamiin investointimahdollisuuksiin ja palveluihin. Erilaisia investointilaskelmia (nykyarvomenetelmä, annuiteettimenetelmä, investoinnin takaisinmaksumenetelmä….) on monia ja niitä onkin hyvä käyttää hyödyksi investointia pohtiessa. Pääsääntönä tietenkin on, että investoinnin tulot ovat menoja suuremmat.
Investointeja voi rahoittaa yrityksen omalla pääomalla, tuilla tai ulkopuolisella rahoituksella. Cityrahoituksen kautta vuonna 2019 lainaa hakeneista ja lainan nostaneista yrityksistä 35 prosenttia käytti nostetun yrityslainan investointeihin tai hankintoihin. Vuonna 2020 vastaava tulos oli täysin samat 35 prosenttia.
Investoinnit vaativat rohkeutta, mutta mahdollistavat yrityksen kasvun ja kehityksen. Kauttamme henkilökohtainen rahoitusneuvoja on aina apunasi ja yrityslainan hakeminen äärimmäisen helppoa.
Autamme yrityksesi kasvuun! Hae lainapäätös jo tänään!
—
10.9.2021 Oletko töissä vai vapaalla?
Monelle yrittäjälle etätyö on ollut tuttu käsite jo ennen maailman läpi pyyhkäissyttä pandemiaa. Työt, tai ainakin paperityöt, hoidetaan usein kotona työhuoneessa tai kotitoimistolla, eikä varsinkaan yksinyrittäjällä usein ole erillisiä toimitiloja. Päivä saattaa alkaa jo aikaisin sähköposteilla ja puheluilla ja työpäivää on pelottavan helppo jatkaa illan myöhäisiin tunteihin asti. Kuulostaako tutulta?
Vuoden 2020 Työolobarometrin tuloksissa käy ilmi, että etätyö on yleistynyt selvästi vuodesta 2019 etätyön tekemisen otettua lähes vuosikymmenen harppauksen korona-aikana. Digitalisaatio eteni töiden järjestelyn ja prosessien sähköistämisen lisäksi välineissä, kuten pikaviestinten ja sähköisten työtilojen käyttöönotossa.
Tulevaisuudessa etätyön suosio vain kasvaa ja työelämägallupin mukaan tällä hetkellä työelämässä olevista lähes puolet on tehnyt etätöitä. Tämä tarkoittaa lähes 1,2 miljoonaa henkeä. Etätyön kerrotaan säästäneen hurjasti työmatka-aikaa: 42 prosentilla vastanneista 30-60 minuuttia päivässä. 44 prosenttia arvioi tuottavuutensa parantuneen ja 39 prosenttia ilmoittaa sairaspoissaolojen vähentyneen. Positiivisia muutoksia etätyöhön siirryttäessä on paljon, mutta moni kokee mm. työhön liittyvien teknisten ongelmien, ergonomian sekä perheen ja työn sovittamisen stressaavaksi ja haasteellisemmaksi kuin ennen etätyötä.
Vaikka poikkeusajat ovatkin edistäneet huomattavasti etä- ja hybridityön mahdollisuuksia, 60 prosenttia yrittäjägallupiin vastanneista kertoo etätyön vaikeuttaneen työ-ja vapaa-ajan erottamista. Ja juurikin sama ongelma, työn ja vapaa-ajan erottaminen, on ollut monen yrittäjän suuri kiusaus jo ennen pandemiaakin.
Johdon ja esimiesten rooli korostuu etätöitä tehdessä, mutta entäpäs itsenäisesti toimivat yrittäjät? Itsensä ja oman työnsä johtaminen on kasvava trendi ja korostuu, kun kukaan ei ole seuraamassa työaikoja ja komentamassa vapaalle, tai vaihtoehtoisesti puskemassa työntekoon. Meille Cityrahoituksessa etätyö on tuttua ja haluamme jakaa muutaman, ehkä itsestäänselvänkin, vinkin, muistutuksena juuri sinulle:
1. Määritä työaika
Sovi, vaikka vaan itsesi kanssa, milloin teet työtä ja kuinka paljon. Pysy tässä suunnitelmassa. Jos joku päivä tai viikko työaika venyy, lyhennä päiviä tai pidä vapaita toisaalla. Neljän päivän työviikot tai kuuden tunnin työpäivät eivät ole syyttä olleet otsikoissa: työhön käytettyjen tuntien määrä ei välttämättä korreloi tehokkuuteen.
2. Arvosta vapaa-aikaa
Jätä kalenteriin riittävästi aikaa levolle ja palautumiselle. Työ on vain yksi osa elämää ja elämän kaartuessa kohti loppuaan, tuskin kukaan meistä miettii, kunpa olisi tehnyt enemmän töitä. Arvosta omaa hyvinvointia: levänneenä olet tehokkaampi ja idearikkaampi myös työssä. Ja tärkeimpänä, enemmän ja paremmin läsnä omassa elämässä, myös läheisille.
3. Pidä huolta omasta terveydestäsi
Jokaisella meistä on elämän varrella välillä haasteita henkisen sekä fyysisen hyvinvoinnin kanssa. Yrittäjänä sairastaminen on tunnetusti haastavaa ja kynnys sairaslomalle on suuri. Kuitenkin, terveys on kaiken perusta. Työt voivat aina odottaa. Lue vielä edellinen lause uudelleen.
Me tiedämme, että yrittämisessä on jo itsessään riittävästi haasteita ja kommervenkkejä. Rahoitustarpeissa hoidamme rahoituksen haun puolestasi, jotta voit keskittyä oman työsi tekemiseen. Työskentelemme pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin klo 9-17, mutta palvelemme sinua myös omien aikataulujesi puitteissa.
Tsemppiä syksyyn työskentelit sitten etänä tai toimisto-olosuhteissa!
—
3.9.2021 Yrityksen kassaan rahaa – mutta mistä?
Yritykset tarvitsevat rahaa toimiakseen. Alkupääoman lisäksi toiminnassa saattaa ilmetä yllättäviä kuluja tai investointitarpeita, tai yrityksen kassaan tarvitaan lisää pääomaa kasvun mahdollistamiseksi. Perinteisten pankkilainojen lisäksi yrityksille eri kriteerein ulkopuolista rahoitusta tarjoavat mm. ELY-keskukset, Finnvera, Business Finland ja rahoitusyhtiöt. Yritys voi tukeutua myös pääoma- ja enkelisijoittajiin tai joukkorahoitukseen. Eri yritysrahoituksen muotoja ja lainanmyöntöehtoja on monia. Yritykset voivat hakea myös tukia ja avustuksia starttirahan, yrityspalveluseteleiden tai palkkatuen muodossa.
ELY- eli Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei myönnä varsinaista yrityslainaa, mutta se myöntää esimerkiksi yritystukea maaseudulle ja toimintaympäristön tai yrityksen kehittämisavustusta.
TE-keskukselta aloittava yrittäjä voi hakea starttirahaa, kun päätoiminen yrittäjyys on alkuvaiheessa. Starttirahan myöntöön vaikuttaa yritystoiminnan päätoimisuus, kannattavuus ja jatkuvuus, yrittäjän valmius yrittäjyyteen ja tuen tarve.
Finnvera on täysin Suomen valtion omistama erityisrahoituslaitos, joka tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun, kansainväliseen kehittymiseen ja vientiin. Finnveran ensisijainen rahoitusmuoto on takaus ja se myöntää rahoitusta vain osaksi kokonaisrahoitusta eli jakaa rahoitukseen liittyviä riskejä muiden rahoittajien kanssa.
Business Finlandin tavoitteena on kehittää Suomen vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä tukemalla erikokoisia yrityksiä vientiin ja kansainvälistymiseen.
Suomessa suurin osa yrityksen ulkoisesta rahoituksesta tulee edelleen pankeilta, mutta lyhytaikaiset, nopeasti nostettavat yrityslainat ovat löytäneet paikkansa yritysrahoituksessa. Vuoden 2008 finanssikriisin myötä kasvoi tarve nopeille, vakuudettomille rahoitusvaihtoehdoille, joiden myöntöehdot ovat perinteisiä pankkeja ja yritysten toiminta- ja kehityskeskuksia kevyempiä. Cityrahoituksen välittämät lyhytaikaiset ja vakuudettomat yrityslainat ovatkin verrattain uusi rahoitusvaihtoehto. Vakuudettomuus tarkoittaa, että yrittäjä takaa lainan yksin tai yhdessä toisen hakijan kanssa henkilökohtaisella takauksella. Lainan pantiksi ei tarvitse siis laittaa yrityksen tai yrittäjän omaisuutta, kuten toimitiloja, asuntoa, eläkesäästöjä tai arvopaperiomistuksia.
Vuonna 2019 Cityrahoituksen kautta nostettujen yrityslainojen lainaprosessin mediaanikesto oli vain kaksi päivää ja vuonna 2020 vastaava kesto oli kolme päivää. Myönnetyt yrityslainat siis nostetaan käytännössä välittömästi. Tämä kertoo siitä, että lyhytaikaisiin rahoitusratkaisuihin päädytään usein juuri silloin, kun rahan tarve on kiireellinen. Lyhytaikaista rahoitusta tarjoavien yhtiöiden prosessit ovatkin muihin rahoitusvaihtoehtoihin nähden nopeita ja suoraviivaisia: lainahakemuksen täyttäminen on nopeaa ja ensimmäinen lainapäätös tulee usein jo tunnissa. Sopivan rahoitusvaihtoehdon löydyttyä rahat ovat yrityksen tilillä viimeistään seuraavana arkipäivänä. Jos yrityksen tilinpäätöstiedot ovat julkisia, lainahakemukseen ei tarvita lisäselvityksiä tai liitteitä, kuten liiketoiminta- tai kehittämissuunnitelmaa, strategiaa, yrityksen tavoitteita tai markkinatilanneselvitystä. Tilinpäätös, jossa näkyy tuloslaskelma- ja tase, riittää.
Kun tarvitset rahaa yrityksesi kassaan helposti ja vaivattomasti, laita meille hakemus tulemaan tästä ja rahoitusneuvojamme ottaa pian yhteyttä!
—
31.1.2020 Tekoäly tulee – oletko valmis?
Uutisia lukiessa on vaikeaa välttyä tekoälyä ja koneoppimista käsitteleviltä kirjoituksilta. Kuten mikä tahansa uusi asia, tekoälykin jakaa ihmisiä vahvasti puolustajiin ja vastustajiin. On hyvin inhimillistä suhtautua uusiin asioihin varauksella ja muutosvastaisuus on meille tyypillistä. Mitä ei tunneta, sitä usein vastustetaan. Suurimpana ongelmana onkin, että harva loppujen lopuksi ymmärtää mitä tekoäly oikeastaan edes on ja kuinka laajasti tekoälyä jo tänä päivänä hyödynnetään.
Tekoäly tai koneäly on jo vahvasti osa jokapäiväistä elämäämme, halusimme sitä tai emme. Sitä hyödynnetään jo laajalti, mutta osittain oman ymmärryksemme rajallisuudesta johtuen, tuntuu siltä kuin se olisi vasta jotain tulevaisuuden hömpötystä, joka ei vielä tänään ole relevanttia. Useat meistä käyttävät päivittäin esimerkiksi Applen Siriä tai Googlen Assistentia ilman, että mietimme sen enempää mikä kyseisen teknologian mahdollistaa. Google maps ja vastaavat navigointi- ja karttasovellukset pystyvät ehdottamaan meille liikenteen määrästä ja ja muista tekijöistä riippuen nopeinta reittiä ja Teslan auto kykenee jo ajamaankin kohteeseen itsenäisesti. Lääketieteessä koneälyä käytetään mm. tunnistamaan pahanlaatuisia kasvaimia röntgenkuvista. Nykyaikainen tekoäly kykenee käymään läpi miljoonia sivuja tekstiä muutamassa kymmenessä sekunnissa. Laskentatehon jatkuvasti kasvaessa suorituskyky sekä teknologian luomat mahdollisuudet vain lisääntyvät ja tekoälyn hyödyntäminen joka päiväisessä elämässä tulee vain lisääntymään. Tämä luo valtavasti uusia bisnesmahdollisuuksia.
Tekoäly voidaan jakaa karkeasti kapeaan eli heikkoon tekoälyyn sekä vahvaan tekoälyyn. Kapealla tekoälyllä ei ole tietoisuutta eikä ymmärrystä oman alansa ulkopuolella. Heikosta tekoälystä hyvä esimerkiksi on shakkiohjelma. Shakkiohjelman jokainen siirto perustuu pelkästään ennalta syötettyihin käskyihin, jonka mukaan ohjelma tekee siirtonsa. Heikko tekoäly ei siis tiedä itse shakista sinänsä mitään. Se ei osaa arvioida itsenäisesti mikä on hyvä ja mikä huono siirto. Käytännössä se vain analysoi tilanteen sen logiikan mukaan, mitä sille on ohjelmoitu ja tekee siirrot sen perusteella. Vahvan ja heikon tekoälyn erona on se, että kun heikko tekoäly kykenee suorittamaan vain ennalta määrättyjä tehtäviä siihen ohjelmoidun logiikan perusteella. Vahva tekoäly on kykenevä itsenäiseen ajatteluun, samoin kuin ihminen. Heikko tekoäly ei siis saavuta tietoisuutta, mihin vahva tekoäly pystyy. Vahvaa tekoälyä ei olla vielä toistaiseksi pystytty luomaan.
Mm. finanssialalla tekoälyä ja koneoppimista on hyödynnetty jo pitkään. Täysin mutkatonta sen käyttö ei ole luonnollisestikaan ollut. Yle uutisoi aiemmin vuoteen 2015 sijoittuneesta tapauksesta, jossa lainaa hakeneen henkilön hakemus hylättiin mm. sukupuolen sekä äidinkielen perusteella. Tähän kiteytyykin eräs tekoälyn keskeisimmistä puutteista – se ei tiedä, että lain mukaan ketään ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan mm. edellä mainittujen demografisten tekijöiden perusteella. Koneelle pitää opettaa kyseiset tekijät. Oppimisen nopeudessa se kuitenkin päihittää ihmisen. Tästä hyvänä esimerkkinä on Ylen tuoreempi juttu, jossa tekoäly skannasi toimittajien tunnemaailman heidän kasvoiltaan. Tekoäly tulee korvaamaan ihmisen enenevissä määrin useilla toimialoilla, mutta samalla yritykset voivat siirtää ihmisresurssejaan tehtäviin, joihin kone ei kykene. Tekoälyllä ei ole tunteita – se ei kykene empatiaan; ominaisuuksia, jotka ovat ominaisia meille ihmisille.
Vaikka finanssiala onkin ottanut koneoppimisen ja tekoälyn avosylin vastaan ei h2h eli human to human palvelua kykene tuottamaan kuin ihminen. Me Cityrahoituksella uskomme ihmisten väliseen kanssa käyntiin ja pidämme sitä kaiken ongelman ratkaisun ytimenä. Meiltä saat henkilökohtaista palvelua, jonka tuottaa ihkaelävä ihmisjoukko ja työlleen omistautuneet ammattilaiset. Lainaneuvojamme osaavat muutakin kuin välittää sinulle rahoitusyhtiöltä saamiamme tarjouksia ja puhuvat kanssasi kaiken lisäksi samaa kieltä pankkijargonin sijaan. Emme yritäkään uskotella sinulle, että viimeisen päälle hiottu tekoäly valitsi kymmenien vaihtoehtojen joukosta juuri sinun yrityksellesi sopivimmat vaihtoehdot. Meillä ”sorttauksen” tekee lainaneuvoja yhdessä sinun kanssasi.
Mikäli yrityksesi tarvitsee buustia kevääseen – täytä hakemus ja otamme sinuun pikimmiten yhteyttä!
—
9.1.2020 Uusi vuosi – vanhat kujeet
Vuosi sekä vuosikymmen vaihtuivat ja yrityksissä on taas lyhyen hengähdystauon jälkeen täysi tohina päällä. Tammi-helmikuu on useissa yrityksissä kiireistä aikaa. Tilinpäätöskiireet vievät monien yrittäjien aikaa ja samalla valmistaudutaan täyttä häkää jo tulevaan kesäsesonkiin.
Usein vuoden alussa käynnistellään uusia projekteja ja viedään maaliin edellisen vuoden aikana aloitettuja. Uusi vuosi antaa aina uutta virtaa ja monilla yrittäjillä vuoden vaihtuminen onkin henkisesti merkittävää; mikäli edellinen vuosi meni penkin alle, antaa uusi vuosi mahdollisuuden aloittaa taas uudestaan puhtaalta pöydältä. Jos puolestaan mennyt vuosi toi onnistumisia, on tuon kivijalan päälle hyvä alkaa rakentaa seuraavaa menestysvuotta.
Vuoden vaihteen jälkeen on hyvä käydä edellinen vuosi läpi ja listata onnistumiset sekä kehityskohteet. Missä onnistuttiin ja missä voidaan parantaa tänä vuonna? Mikäli omaa tekemistään sekä liiketoimintaansa ei tarkastele kriittisesti sekä analyyttisesti on riskinä, että samat virheet toistetaan vuodesta toiseen eikä niistä osata ottaa riittävästi opiksi. Muuan Albert Einstein määritteli aikoinaan hulluudeksi sen, että tekee asiat uudelleen täysin samalla tavalla, mutta odottaen erilaista lopputulosta. Täysin aukoton Einsteinin argumentti ei tietenkään ole, mutta piilee siinä kuitenkin melko yksinkertainen nerokkuus – tekemällä samat virheet uudelleen saadaan suurella todennäköisyydellä hyvin samankaltainen lopputulema. Tietenkin tämä toimii myös käänteisesti. Kun asiat tehdään tavalla joka tuottaa halutun tuloksen, on siinä järkevä pitäytyä samalla miettien miten toimintaa voisi entisestään parantaa.
Liian suuria harppauksia ei kannata ottaa kerralla vaan korjata askel askeleelta kehitettäviä asioita oikeaan suuntaan. Jokaisen jaksamiskyky on rajallinen ja on hyvä muistaa ettei kuormita itseään liikaa. Hyvänä keinona monella yrittäjällä on toiminut, että ottaa joka kuukausi tavoitteeksi korjata yksi kehitystä kaipaava osa-alue joko omassa toiminnassaan tai bisneksessään. Listaa itsellesi ja yrityksellesi 12 tärkeintä kehityskohdetta ja ota tavoitteeksi niiden saavuttaminen. Tavoitteiden asettaminen on tärkeää kun pyritään todellisiin tuloksiin, mutta ne pitää tehdä saavutettaviksi ja niiden on oltava realistisia, jotta ne kannustavat ja potkivat eteenpäin.
Mitkä ovat asiat joissa sinä haluaisit henkilökohtaisesti kehittyä tänä vuonna? Minkä asian yrityksesi voisi tehdä paremmin? Miten sinun tulisi toimia, jotta nämä tavoitteet saavutetaan? Muista, että asenne on usein se joka määrittää pitkälti lopputuloksen. Mikäli ajattelemme esimerkiksi, että voimme tuplata liikevaihtomme tänä vuonna tai olemme sitä mieltä ettei se ole mitenkään mahdollista, olemme todennäköisesti oikeassa.
—
3.6.2019 Yrittäjä – muista pyhittää lomapäiväsi
Moni yrittäjä tuskailee vuosittain lomansa kanssa. Lomaa yritetään pitää, mutta onko sitä oikeasti lomalla jos jatkuvasti tarkistaa työsähköpostinsa ja vastailee puhelimeensa? Harvalla onnistuu kuitenkaan ns. ”totaalikieltäytyminen” jossa työpuhelin ja tietokone pysyvät visusti säpissä koko loman ajan eikä työsähköposteja vilkuilla edes vasemmalla silmällä.
Osalla yrittäjistä on kuitenkin onneksi kyky pitää työ- ja vapaa-aika erillään tai edes sopivassa balanssissa toisiinsa nähden. Monen yrittäjän perusluonteeseen kuuluu, että lomallakin suunnitellaan firman tulevaisuutta ja kehitetään omaa tuotetta tai palvelua mielessään paremmaksi – onhan tuolloin juuri eniten aikaa rauhoittua ja antaa ajatusten virrata vapaana, ilman pakottamista. Useimmat yrittäjät sanovatkin, että heidän parhaat yritystoimintaan liittyvät ideansa ovat syntyneet saunassa tai laiturin nokassa.
Yrittäjyyttä ei voi suoraan verrata palkkatyöhön ja samalla yrittäjän lomaa tai sen puutetta ei voi verrata tietenkään palkkatyössä käyvän vastaaviin. Monet yrittäjät kuitenkin tekevät turhaa vertailua palkkatyössä käyvien ystäviensä neljän viikon kesälomiin ja harmittelevat suotta kun itsellä ei ole ”varaa” pitää niin pitkiä lomia. Usealla yrittäjällä tilanne on taas se, että lomaa voisi helposti pitää useamman kuukaudenkin, mutta polte työntekoon on liian vahva eikä ”sorvin äärestä” vaan kykene olemaan poissa liian kauaa. Meitä on tietysti yhtä montaa eri tyyppiä kuin Suomessa on yrittäjiä, mutta hieman karrikoiden tässä kaksi ääripäätä. Väliin mahtuukin sitten jo enemmän esimerkkejä.
On täysin normaalia, että yrittäjä stressaa lomastaan ja sen normaaliin arkeen aiheuttamista muutoksista. Asioiden organisointi ja töiden järjestely ennen lomaa vie aikansa ja on usein stressaavaa. Samalla kuitenkin on tärkeää muistaa, että yrittäjä on oman yrityksensä keskeisin tekijä ja merkittävin voimavara. Mikäli yrittäjä ei suo itselleen mahdollisuutta rentoutua ja irroittautua työkiireistä, voi se pitkässä juoksussa vaikuttaa liiketoimintaan ja sen jatkuvuuteen dramaattisestikin. Loma on tärkeää jokaiselle ihmiselle, mutta etenkin yrittäjälle, jonka arki on hektistä ja henkisesti haastavaa.
Yrittäjä, anna itsellesi mahdollisuus ladata akkusi tänä kesänä. Kuuntele omaa itseäsi äläkä anna muiden mielipiteiden tai pinttyneiden toimintapojen häiritä. Oli lomasi sitten viikon, kahden tai useamman mittainen, olet lomasi ansainnut ja sen jälkeen levänneenä sekä rentoutuneena valmiina syksyn ja sitä seuraavan talven haasteisiin.
Tehdään yhdessä kesästäsi rentouttava, mutta samalla tehokas ja tuloksellinen. Tee lainahakemus täällä ja varmista yrityksesi rahoitus kuluvalle kesälle tai tulevalle sesongille. Lainan hakeminen ja palvelumme on tietenkin ilmaista eikä lainatarjousten vastaanottaminen sido mihinkään. Voit itse rentoutua vaikka laiturin nokassa samalla kun henkilökohtainen lainaneuvojasi hankkii sinulle yrityksesi tarvitseman rahoituksen. Mukavaa ja tuloksellista kesää toivottaa koko Cityrahoitus.comin joukkue!
