15.11.2021 Suomen talouden tila – suomen kielellä

Talouden tilasta kertovat julkaisut ovat usein melkoista ekonomijargonia. Hienoja sanoja ja termejä, mutta miten talouden tilaa ihan näin kansankielellä voi mitata? Tässä nopea katsaus suomen kielellä siitä, missä mennään talouden suhteen syksyllä 2021. 

Pandemia on tehnyt tuhojaan kansanterveyden lisäksi taloudellisesti ympäri maailmaa. Valtion rajoitustoimien, rokotusohjelmien sekä maailman avautumisen kautta bruttokansantuote on kuitenkin kääntynyt 2,2 prosentin nousuun vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Taloutta käsitellessä vuosi pilkotaan usein neljään osaan eli neljänneksiin (1. neljännes: tammi-maaliskuu, 2. neljännes: huhti-kesäkuu, 3.neljännes: heinä-syyskuu, 4.neljännes: loka-joulukuu). Näin voidaan verrata esimerkiksi vuoden takaista vastaavaa neljännestä eli vastaavaa vuoden aikaa. Talouden ”kvartaaliajattelu” on peräisin pörssiyhtiöiden tavasta kertoa tulevaisuuden näkymistään ja siitä, miten nillä on mennyt – vuosineljänneksittäin eli kolmen kuukauden välein; kvartaaleittain.

Noususuhdanteinen bruttokansantuote eli puhekielessä BKT, kertoo talouden kasvusta. Suomen talous on siis noususuhtanteessa. Bruttokansantuote on elintasomittari, johon otetaan huomioon yhden vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvo.  On hyvä muistaa, että vaikka bruttokansantuote on talouden yleisin mittari ja kuvaa hyvinvoinnin kehitystä, se ei ota huomioon kaikkia talouden osa-alueita. Bruttokansantuotteen vertailuun vaikuttaa mm. kehitystasojen erot ja maakohtaiset tuloerot.

Talouteen liittyvistä asioista keskusteltaessa monilla menee termeihin liittyen ne kuuluisat puurot sekä vellit iloisesti sekaisin. Hiljattain eräässä Twitter -keskustelussa joku hehkutti kuinka mm. Teslan ja SpaceX:n keulahahmo Elon Musk olisi rikkaampi kuin Suomi ja vertasi Muskin omaisuutta Suomen bruttokansantuotteeseen. BKT kertoo kuitenkin sen summan, jolla maa tuottaa arvoa vuoden aikana. Se on siis kotimaisen tuotannon mitta. Suomen bruttokansan tuote vuonna 2020 oli 271 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Elon Muskin omaisuus tätä kirjoitettaessa on suunnilleen saman verran, noin 271,5 miljardia USD. Musk voi kuitenkin myydä omaisuutensa vain kertaalleen, kun taas Suomi tuottaa saman verran arvoa ”joka vuosi.” Bruttokansantuote ei siis kerro kuinka ”rikas” joku on, vaan se kertoo taloudellisen toiminnan laajuudesta sekä siinä tapahtuvista muutoksista.

Investoinnit ja vienti ovat kasvussa ja tämä vahvistaa suhdannenousua. Talouden elpyminen näkyy myös osakemarkkinoilla osakkeiden arvojen nousuna ja positiivisena kehityksenä. Investoinneilla tarkoitetaan tuotannon lisäämiseen tai aloittamiseen vaadittavien tarpeiden, kuten tuotantovälineiden hankintaa ja viennillä taas kansainvälistä kauppaa, jolloin tavaroita tai palveluita viedään kansainvälisten valtiorajojen yli. Osakemarkkinoilla ailahtelut kuuluvat asiaan, mutta pidemmässä juoksussa osakkeiden suuntaa määrää yritysten tulos ja sijoittajien odotukset siitä, miten yritystoiminta tulee kehittymään. Kansainvälinen pandemia ja sen luoma epävarmuus luonnollisesti horjuttaa molempia. 

Taloudellista tilannetta voi mitata myös esimerkiksi luottamusindikaattorilla, mikä kertoo kuluttajien arvion tulevan vuoden tilanteesta omaan ja Suomen talouteen, työttömien määrään ja säästämismahdollisuuksiin viitaten. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamus oli kuluvan vuoden tammikuussa vahvinta yli kahteen vuoteen. Lokakuussa 2021 luottamusindikaattori näytti 2,7 viime vuoden vastaavan arvon ollessa -6,9. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tekemään luottamustutkimukseen, johon vastaa vuosittain noin tuhat henkeä. 

Toimialojen kehitys on positiivista, mutta useat teollisuuden toimijat kärsivät maailmanlaajuisesta komponenttikriisistä, joka hidastaa myyntiä. Komponenttikriisi on hyvä esimerkki, siitä kun kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa: kysyntää on tarjontaa enemmän, ja saatavuusongelman takia hinnat nousevat. Mikrosiruja käytetään lähes kaikissa sähköisissä laitteissa ja kun mikrosiruja ei saada valmistettua riittävästi, tuotanto ja samalla myynti hidastuu ja näiden kriittisten osien puuttuessa tehtaita jopa joudutaan sulkemaan. Mikrosirujen valmistamisen ongelmien taustalla on erinäisiä syitä aina koronasta suurvaltapolitiikkaan. Samalla kun esimerkiksi suuret eurooppalaiset autovalmistajat tuovat markkinoille yhä enemmän täyssähköautoja, on niiden toimitusajat venyneet valmistajasta riiippuen jopa 9-12 kuukauteen pandemian aiheuttamista erikoisjärjestelyistä johtuen. Kun tehtaat eivät ole voineet valmistaa komponentteja kuten normaalisti, on tehokkuus ja tuotanto kärsineet ja lopputuloksena on se, että vuosi sitten uuden Playstation 5 pelikonsolin julkaissut Sony ei ole vieläkään saanut tuotteita ”hyllyyn,” vaan laitteita saadaan myyntiin pienissä erissä, jotka myydään minuuteissa nopeimmille.

Talouden tilaa voi määrittää myös huoltotaseen kautta. Huoltotasetta tutkimalla selviää kokonaistarjonnan ja -kysynnän suhde. Huoltotase toimii siis kuin yritystenkin tase: toisella puolella on omaisuus ja toisella velat, vastaavaa ja vastattavaa, plussaa ja miinusta. Vaikka huoltotase onkin aina tasapainossa eli molempien puolien kokonaissumma on aina yhtä suuri, siitä selviää vuosittain tilastollisia eroja.

Vaikka korona-aika onkin yllättänyt vauvaboomilla, huoltosuhde on edelleen huolestuttava. Vuonna 2019 sataa työssäkäyvää kohti ei-työssäkäyviä oli 133, ja ero on ollut kasvava. Huoltosuhdetta voidaan käsitellä taloudellisena huoltosuhteena, jolloin verrataan työssäkäyvien ja ei-työssäkäyvien suhdetta tai vastaavasti väestöllisenä, jolloin taas verrataan työikäisten ja ei-työikäisten (lapset, eläkeläiset) määriä. Tämä tarkoittaa siis ”huoltajien” suhdetta ”huollettaviin”, karkeasti rahaa tuottavien suhde rahasta hyötyviin. 

Tässä siis muutamia talouden mittareita. Keskustellaanko lisää yrityksesi taloudesta? Autamme yrityksesi rahoitusasioissa arkisin klo 9-17 ja joustavasti sopimuksen mukaan! Kaupallista alkanutta viikkoa!

Tilastojen lähteinä käytetty Tilastokeskuksen tilastoja (https://stat.fi/)