3.5.2024 Yrittäjät ahtaalle – Suomi EU:n kärkiverottajiin!

Jos menot on suuremmat kuin tulot, tulee menoja rajoittaa tai tuloja nostaa, eikö näin? Tilanne on tuttu varmasti monelle meistä ihan henkilökohtaisella tai oman yrityksen tasolla, mutta nyt hallitus on tekemässä ratkaisuja samaan ongelmaan valtiontalouden näkökulmasta. Muutama nolla lisää summien perässä ja jokunen miljoona ihmistä, joihin päätökset vaikuttaa. Keneltäkään ei saa leikata tai viedä etuuksia, eikä monikaan meistä ole valmiina maksamaan lisää yhteiseen kassaan.

Oy Suomi AB:n alijäämää eli tappiota on vähennettävä, eikä jatkuvasti tikittävä velkakello käy loputtomiin. Maaliskuun 2024 lopussa Suomella oli velkaa 160,78 miljardia euroa, mikä tarkoittaa reilua 28 500 euron pottia jokaista asukasta kohden (valtionvelka.fi). Toistaiseksi kuitenkin nautimme valtiona toisiksi parasta luottoluokitusta AA+ (Fitch Ratings ja S&P Global Ratings), mikä on erinomaisen tärkeää rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi. Valtion luottoluokitus luokin perustan myös suomalaisten yritysten luottoluokituksille. 

Hyvä luottoluokitus ja vakaat tulevaisuudennäkymät tulisi siis taata, mutta samalla paikata messevää budjettivajetta. Pelkästään vuoden 2024 talousarvioesityksessä Suomen valtion budjetti on 11,5 miljardia alijäämäinen eli suomeksi ja suoraa sanottuna pakkasella. Vastatoimeksi hallitus on nyt päättänyt kiristää  arvonlisäveroa 1,5 prosenttiyksiköllä ja viimeistään vuoden vaihteen jälkeen kannamme yleistä arvonlisäveroa lähes kaikista tavaroista ja palveluista 25,5 prosenttia. 

Kuten arvata saattaa, ei tämäkään ratkaisu ole yksiselitteinen, vaan tuo mukanaan liudan huolia, kysymyksiä ja haasteita. Arvonlisäveron nosto tuo arviolta noin miljardin euron lisätulot, mutta jatkossa Suomi on Unkarin (27%) jälkeen Euroopan kovin arvonlisäverottaja (yle.fi). Arvonlisäveron lisäys siis joko nostaa palveluiden ja tuotteiden hintoja tai pienentää yritysten katetta.

Hintojen nousu heikentää kuluttajien ostovoimaa ja hidastaa talouden kasvua. Ahtaimmalle joutuvat pienituloiset lapsiperheet. Arvonlisäveron lisäyksen leipominen tuotteen tai palvelun hintaan taas leikkaa yrityksen voittoa, ja tämä osuu eritoten pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yksinyrittäjien määrä Suomessa on vaihdellut 220-245 000 välillä ja esimerkiksi heistä kokoaikaisesti yrittäjinä työskentelevistä 15 prosenttia tienaa bruttona nyt jo alle 1 000 euroa ja 21 prosenttia alle 2 000 euroa kuukaudessa, selviää Yrittäjien Yksinyrittäjäkyselystä. Jos tuosta vielä kovasti nakertaa, nähdään miten pyhällä hengellä eletään.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo Yrittäjien artikkelissa ALV-korotuksen olevan vähemmän haitallinen kuin työn ja yrittämisen verotuksen kiristäminen, mutta sen kuitenkin olevan liian suuri ja koskevan samoja yrittäjiä, jotka jo nyt kärsivät YEL-maksun nostosta ja ALV-alarajan poistosta vuonna 2025. ”Korotus vaikeuttaa monen yrityksen elämää, koska monet eivät pysty viemään sitä hintoihinsa. Moni voi joutua laittamaan pillit pussiin”, Pentikäinen kertoo. Ongelmallista on myös se, että vain ylintä veroluokkaa korotetaan ja näin verokantojen ero on suurin sitten vuoden 1998. ”Tämä kohtelee yrityksiä eri tavalla ja lisää riskiä veronkierrolle”, Suomen yrittäjien johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus jatkaa.

Ilmassa on siis kysymyksiä sekä kotitalouksien että yrittäjien resilienssistä ahtaassa taloustilanteessa. Inflaatio, työllisyys, kansainvälinen kilpailukyky, taantuma.. Kuitenkin päätöksiä on tehtävä ja toimiin ryhdyttävä, jotta Oy Suomi AB:n seuraava tilinpäätös ei valahda kahta rajummin miinukselle. Monesta huonosta tämä lienee yksi parhaista vaihtoehdoista.

”Arvonlisäverotuksen kiristäminen on suhteellisen turvallinen keino lisätä verotuloja, koska se kohdistuu laajaan veropohjaan. Se kohdistuu suurelta osin työhön, mikä näkyy siinä, että palkkojen ostovoimaa heikkenee. Toisaalta se kohdistuu myös varallisuuteen silloin, kun sitä muutetaan kulutukseksi”

Niku Määttänen, Helsingin yliopiston taloustieteen professori, HS.fi 15.4.2024

Kun kukaan ei halua luopua saaduista eduista tai leikata tuloista, eripuraa ja pahaa mieltä syntyy, oli päätös mikä tahansa. Hallitus tekee vääriä ratkaisuja ja riistää kansalaisilta, oli hallitus mikä tahansa. Kuitenkin on ajoittain hyvä pysähtyä miettimään, miten demokratia toimii ja kuka päättäjämme on valinnut. Me, kansa.

Yrittäminen Suomessa todellakin on taitolaji, ja vaati sisukkuutta ja sinnikkyyttä. Uskoa tulevaan, omaan tekemiseen ja luottoa siihen, että askel kantaa. Toivoa, että yrittäjät ja yritykset nähdään Suomessa sinä kantavana voimana, millaisena ne todellisuudessa Suomen taloudessa ja työllistäjinä toimivat. Ja myös himpun verran rakkautta, jotta voimme tulevaisuudessa ja taloudessa kansakuntana paremmin.

Menestystä kevääseen!