6.3.2024 Hallitukselle terveisiä – yrittäjät ovat puhuneet!

Suomessa on tämän vuoden alussa ollut Kaupparekisterin mukaan 288 211 osakeyhtiötä, 257 452 yksityistä elinkeinonharjoittajaa, 21 660 kommandiittiyhtiötä ja 7 444 avointa yhtiötä. Yritykset työllistävät pyöreästi 1,5 miljoonaa suomalaista, mikä on yli puolet koko Suomen työvoimasta. Sen enempää perustelematta on jo selvää, että yrittäjillä ja yrityksillä on suuri ja keskeinen rooli Suomen taloudessa ja työpaikkojen luomisessa. Yrittäjien kuunteleminen on ensiarvoisen tärkeää. Kun yrittämisen edellytykset Suomessa paranevat, kykenemme luomaan ja kehittämään innovaatioita sekä viemään niitä maailmalle. Samalla Suomen työllisyystilanteen on mahdollista kehittyä, kun yritykset kasvattavat entisestään osuuttaan työnantajina. 

”Haluamme panostaa yrittäjyyteen ja nostaa yrittäjyyden arvostusta.”

– 5.9.2023 Yrittäjyydellä kestävää kasvua ja työpaikkoja Suomeen (Valtioneuvosto)

Helmikuussa 2024 toteutettu Yrittäjägallup selvitti pienten ja keskisuurten yritysten mielipiteitä hallitusohjelman uudistuksia koskien. Yritysten edustajat saivat valita enintään viisi yritysten kannalta tärkeintä hallitusohjelman uudistusta. Kyselyssä miessukupuolella oli erityisesti kärkikolmikosta selkeämpi mielipide ja vastanneista kokonaisuudessaan suurin edustus oli yli 50-vuotiaista. Yli 40 prosentin kannatuksen saivat kohtuuttomiin lakkoihin puuttuminen (58%), paikallisen sopimisen lisääminen (52%), henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen (51%) ja ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus (42%). Erityisen räikeänä nämä neljä kohtaa erottuivat teollisuuden alalla: samalla alalla, jolla toimii Suomen suurin liitto, Teollisuusliitto (2022: 206 580 jäsentä). Pureudutaan hieman tarkemmin näihin neljään yrittäjiltä yli 40 prosentin kannatuksen saaneeseen hallitusohjelman uudistukseen. 

Lakot

Alkuvuoden suurlakot ja viimeaikainen uutisointi tulevista lakkotoimista ovat varmasti tehneet osansa siihen, että yrittäjät näkevät tärkeimpänä uudistuksena hallitusohjelmaan puuttumisen kohtuuttomiin lakkoihin. Lakoilla työntekijät käyttävät oikeuttaan poistua työpaikalta tai jättää työnsä tekemättä saadakseen parempia etuja tai muutoksia työehtoihin. Tämä särähtää ymmärrettävästi yrittäjän korvaan, sillä kun Suomen sosiaaliturvaa yrittämisen osalta tarkastellaan, herää päällimmäisenä kysymys: mitä etuja? Pelkästään helmikuun lakkojen arvioitiin tuoneen 360 miljoonan euron loven Suomen bruttokansantuotteeseen, mutta kuka tämän laskun sitten kuittaa? 

Sopiminen työpaikoilla

Paikallista sopimista eli työpaikalla esimerkiksi työtavoista, ajoista, palkoista ja lomista osapuolten keskenäistä neuvottelua tulisi yrittäjien mukaan jatkossa lisätä. Työpaikkasopiminen tuleekin aina olla vapaaehtoista ja tähdätä molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Erityisesti pienissä, muutaman työntekijän yrityksissä arkipäiväisten asioiden sopimista helpottaa työpaikalla työnantajan ja -tekijän välillä tehtävät sopimukset. 

Irtisanominen

Lain mukaan työnantajalla on aina oltava irtisanomiselle painava syy. Haastavaa asian tulkinnasta tekee se, että ”painavan” määritelmä jää osapuolten välille selvitettäväksi. ”Yrittäjiltä tulee palautetta paljon siitä, että henkilöperusteinen irtisanominen on Suomessa liian vaikeaa”, Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen kertoo Yrittäjien artikkelissa. Hankalasta tai epäsopivasta työntekijästä koetaan vaikeaksi päästä eroon ja näin ollen yrittäjät helpommin käyttävät toisen yrittäjän palveluita kuin palkkaavat työntekijän. 

Palkaton sairauslomapäivä

Lähtökohtaisesti sairastuminen ei ole sairastuneen oma vika, joten tuleeko sairastuessa kärsiä tulonmenetyksistä? Työntekijän sairastuminen ei myöskään ole työnantajan vika, joten onko oikeutettua laittaa työnantaja maksamaan sairastamisesta? YEL-vakuutetuilla yrittäjillä sairaspäivärahan omavastuu on yksi päivä. Hallitus suunnittelee nyt myös työntekijän ensimmäisen sairauslomapäivän muuttamista palkattomaksi. Tämän povataan lisäävän sairaana työskentelyä ja tautien pitkittymistä, mutta samalla myös vähentävän turhia poissaoloja. Yrittäjät kokevat sairastelun hinnan olevan liian suuri, eivätkä työntekijätkään ole valmiita sairastelusta maksamaan. 

Hallitusohjelman uudistukset käsittelevät isoja kysymyksiä, jotka koskevat tavalla tai toisella meitä kaikkia. Yksiselitteisiä, absoluuttisen oikeita ratkaisuja lienee mahdoton löytää. Yrittäjien ja työntekijöiden jatkuva kahtiajako ja vastakkainasettelu lisää ääriajattelua, vaikka kaiken ytimessä tulisi olla yhteinen hyvä. Jos yrityksille käy liian kalliiksi palkata työntekijöitä tai kulut sairasteluista ja lakoista lamauttavat liikevaihdon, häviää yrittäjiltä sekä työntekijöiltä työpaikka. Suurin kysymys onkin, kuinka me, yrittäjät, työntekijät ja kaikki näiden termien ympäriltä, löydämme ratkaisun, jolla koko yhteiskunta, Suomi, voi hyvin.