24.1.2022 Muuttuva johtaminen
Ajatuksia johtamisesta lienee yhtä monta kuin ajattelijoitakin. Aihe on todella laaja ja monijakoinen sekä vielä varsin vähän tutkittu. Kuitenkin huono johtaminen on Duunitorin työnhakijatutkimuksen mukaan yksi suurimmista syistä työpaikan vaihtoon ja ehkä yleisimpiä purnauksen aiheita työpaikkojen kahvihuoneissa. Paneudutaan vähän tarkemmin johtamiseen ilmiönä.
Johtaminen ja johtamisajattelu on kehittynyt vuosien varrella 1900-luvun alun diktatuurimaisesta johtajan tottelemisesta ja kunnioittamisesta nykypäivän tilanneteoreettiseen johtamisajatteluun. Nykyjohtamisessa ei välttämättä ole näennäisiä johtamisperiaatteita ollenkaan, vaan reagoidaan tilannekohtaisesti sopivilla ratkaisuilla. Tähän kontingenssiteoriaan kiteytyy nykypäivän johtamisen kenties tärkein oppi: ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa organisoida tai johtaa yritystä.
Johtamista voi teorioida todella laajasti erilaisista lähestymiskulmista esimerkiksi johtajan ja johdettavien ominaisuuksien, muutoksen, ilmiöiden tai tilanteiden kautta, mutta käytännön johtaminen vaatii kuitenkin erilaisten johtamisteorioiden yhdistelyä. Johtamistilanteissa kun on useita muuttuja ja inhimillisiä tekijöitä. Niin yrityskentällä kuin elämässäkin, ainoa varma on muutos.
Johtaminen on nykypäivänä monimuotoista viestintää, vuorovaikutusta, motivoimista, markkinointia, tavoitteellista seuraamista ja kannustamista, tarpeen mukaan empaattista ohjausta ja inhimillistä lähestymistä sekä joukkuepeliä ja oikealla hetkellä puskemista. Erityisesti innovatiivisilla aloilla hierarkinen johtaminen on vanhentunutta, mutta sen korvaavasta johtamismallista ei ole yksimielisyyttä. ”Valmentava johtaminen edellyttää valmennettavilta suurempaa omistautumista kuin hierarkinen johtaminen” (Visma 26.11.2021). Vaikka johtajuus on kokenut viimevuosina muutoksen ja autoritäärinen, käskevä johtaminen on väistynyt valmentavamman johtamisen tieltä, voi johtaminen myös vuonna 2022 olla ajoittain käskevää. Jokaisessa johtamistyylissä on hyvät ja huonot puolensa ja tärkeimpänä oppina onkin löytää oikea johtamisen keino jokaiseen hetkeen.
Myös rehellinen itsereflektio ja omien vahvuuksien sekä heikkouksien tarkastelu on olennainen osa johtajuutta: miten voi johtaa muita, jos ei tunne itseään ja omia toimintatapojaan? Sisäinen hyvinvointi ja tasapaino näkyy myös johtamisessa ulospäin. Näemme maailman aina omasta perspektiivistä ja nykypäivän näkemys hyvästä johtajuudesta perustuukin enenevässä määrin siihen, kuinka laaja-alaisesti johtaja kykenee asettumaan johdettavien asemaan ja ajatusmaailmaan, ja millä keinoin hän kykenee saamaan esiin alaistensa täyden potentiaalin. Nykyajan johtaja onkin usein helpostilähestyttävä motivaatiopuhuja ja -tekijä, jolla on aito halu kantaa vastuuta.
Viimeaikaisissa politiikkakeskusteluissa on nostettu esiin vahvasti esimerkillä johtaminen, mutta tässä tulee aina ottaa huomioon ihmisen erehtyväisyys ja inhimillisyys: myös johtaja mokaa. Eri teorioiden mukaan johtaminen on virheiden sietämistä ja moka on kliseisesti lahja, josta voi ja pitää ottaa opikseen. Tämä vaatii tietenkin sen, että virhe myönnetään ja huomataan. Johtaminen muuttuu ja elää aikakauden mukana ja onkin mielenkiintoista nähdä, miten yrityksissä johdetaan vuosikymmenen, tai parin, päästä.
Työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä 2020-tutkimuksesta koostettu opas ennustaa, että tulevaisuuden johtamisessa olemme ylpeitä yhteisestä arvopohjasta. Teemme luottamuksesta, suoruudesta ja mutkattomuudesta kilpailuedun, opettelemme parempaa keskustelukulttuuria ja yhdistämme sen insinöörimäiseen päätöksentekokykyyn. Ajattelemme myös rohkeammin ja isommin.
Toivomme rohkeutta johtamiseen ja päätöksentekoon nyt ja tulevaisuudessa myös sinun yritykseesi!
Olemme apunasi yrityksesi rahoituspäätöksissä, oli tarve sitten pieni tai suuri! Hae lainaa 1 000 eurosta aina 350 000 euroon asti täyttämällä lainahakemus ja soittelemme sinulle!