28.7.2023 Oletko aamu- vai iltaihminen?

… vai jotakin siltä väliltä?

Tänään 27.7. vietetään Unikeonpäivää. Suomessa päivä on merkattu kalenteriin jo vuonna 1652, mutta tunnetumpana juhlaperinteenä sitä on juhlittu 1880-luvulta Naantalissa. Nykyisessä muodossaan juhlaa on juhlittu 1950-luvun lopulta, jolloin ensimmäinen unikeko, silloinen kaupungin talonmies, nimettiin unikeoksi ja tiettävästi heitettiin herätykseksi mereen. Unikeko taisikin olla iltavirkku eli ”illan virkku, aamun torkku”.

Viimevuosina on kuitenkin enemmän nostettu esiin eri kronotyyppejä eli ihmisen biologisen kellorytmin muotoja. Kronotyypit jaoitellaan siis sen mukaan, milloin ihminen kokee olonsa pirteimmäksi ja aktiivisimmaksi päivän aikana. Yleisin ja selkein jaoittelu on aamu- ja iltaihmiset eli aamu- tai ilta”virkut”. 

Kuitenkin jo nelisen vuotta sitten MTV uutisoi 4.6.2019 julkaistusta tutkimuksesta, jossa havaittiin kaksi muutakin kronotyyppiä: ”Napper” eli ”torkkuja” ja ”afternoon” eli ”iltapäivä”.  Torkkuja herää aamulla virkeänä, mutta väsähtää lounasaikaan. Väsymys jatkuu noin klo 15 asti iltapäivällä, jonka jälkeen torkkuja virkoaa ja alkaa hitaasti väsymään klo 22 jälkeen. Iltapäivä-ihmistyyppi on kaikista kronotyypeistä aamu-unisin ja herää todellisuudessa vasta klo 11 aikaan ja pysyy virkeäni iltapäivään klo 17 asti. Tämän jälkeen iltapäivä-ihmistyyppi väsyy illan edetessä. 

Todellisuudessa suurin osa meistä on joku näistä kronotyypeistä tai useamman sekoitus. Kronotyypin kerrotaan selittyvän puoliksi perimän ja puoliksi ympäristön vaikutuksesta. Ovatko vanhempasi aamu- vai iltaihmisiä? Oletko tottunut heräämään aina tiettyyn kellonaikaan? Kuitenkin ainakin omasta kokemuksesta voin sanoa, että vaikka on elämänsä joutunut heräämään eri kouluihin, töihin, ja esimerkiksi armeijassa, aivan liian aikaisin, ei minusta aamuihmistä ole tullut. 

Tästä päästäänkin viime vuosina keskusteluissa pinnalle nousseeseen aiheeseen eli yhteiskunnan vuorokausirytmiin. Jotenkin aikojen alussa yhteiskunta luotiin täysin aamuihmisten raameihin. Pohjoisessa se ei voi täysin selittyä päivänvalon määrällä, sillä talvella nyt on lähes koko ajan pimeää ja kesällä taas valoisaa. Unitutkija Ilona Merikanto kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa 1.4.2022 jopa joka kolmannen suomalaisen elävän unirytminsä kannalta väärässä tahdissa. Tässä kärsijöiksi joutuvat me iltaihmiset. ”Iltavirkut — toisin sanoen aamu-uniset — ovat muutenkin heikoilla, sillä heitä ei suosi sen enempää yhteiskunnan päivärytmi kuin pohjoinen päivänvalokaan.”

Merikanto on toteuttanut monia tutkimuksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL), Työterveyslaitoksella ja Helsingin yliopistossa. Vasta 2000-luvulla tutkijat ovat ymmärtäneet vuorikausirytmin kokonaisvaltaisuuden ja merkityksen. Elämäntapaoppaiden kannustama klo 5:00 ”voittajan tunti” ei kerta kaikkiaan sovi kaikille. ”On hurja ajatus, jos on jo lapsena omaksunut itsestään kuvan jotenkin vääränlaisena tai laiskana ihmisenä. Miten haitallista on kantaa tällaista kuvaa itsestään läpi elämän”, Merikanto sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa. 

Nykypäivänä onneksi monella onkin mahdollisuus rytmittää omaa työpäiväänsä itselleen sopivammaksi. Yrittäjillä on mahdollisuus vapaampaan työskentelyaikatauluun, vaikka se tuntuu usein tarkoittavankin pidempiä työpäiviä. Joustava työaika ja etätyöt helpottavat arjen ja työn yhdistämistä ja ehkä jatkossa mahdollistavat enenevissä määrin optimaalisempaa työskentelyaikaa myös iltapäivä- ja iltaihmisille. Jospa tulevaisuudessa koulupäivät eivät alkaisikaan aamukahdeksalta, eikä puoliuniset iltavirkut joutuisivat tuhertamaan vastauksia ylioppilaskirjoituksissa ennen lounasaikaa? 

Jokaisessa kronotypiassa on siis hyvät ja huonot puolensa, eikä yhteiskunnan kenties tulisikaan pyöriä enää vain tietyn ihmistyypin rytmissä. Unitutkija Ilona Merikannolla onkin meille tärkeä viesti: ”Ihmisen kronotypia ei ole valinta eikä siihen voi vaikuttaa tahdonvoimalla.”

Aamuvirkut, iltavirkut, torkkujat ja iltapäivät – tsemppiä jokaisen päivään!