29.11.2021 Onko luova ajattelu ja keskittymiskyky jäämässä historiaan?

Tiedon helppo saatavuus ja kiihtyvä kilpailu huomiosta on laskenut keskittymiskykyä. Informaatiotulvassa selviytyäkseen ihmiset tekevät nopeita johtopäätöksiä otsikoiden, kuvien ja meemien perusteella. Tylsistymiselle ja pitkäjänteiselle ajattelulle jää yhä vähemmän aikaa. Uhkakuvana tulevaisuudessa on, että tylsistymiselle ja pitkäjänteiselle ajattelulle jää vähenevästi tilaa ja tiedon helpon saatavuuden ja kiihtyvän kilpailun takia keskittymiskykymme laskee, Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) vuoden 2020 megatrendeissä todetaan. 

Informaatiotulva vaatii tekemään nopeita valintoja, sillä tietoa on jatkuvasti lähes rajattomasti saatavilla, ja sitä tulee koko ajan lisää. Saamme pintapuolista tietoa sieltä täältä ja yhä harvemmin ehdimme paneutumaan tietoon syvemmin. Työelämässä ei anneta aikaa ja mahdollisuuksia keskittyä yhteen osa-alueeseen tai työtehtävään kerrallaan. Tämä tekee hallaa rajalliselle työmuistillemme, joka kuormittuu erityisesti silloin, kun tehtävät ovat vaativia ja työ keskeytyy usein tai pitkäksi aikaa. 

Kognitiivinen ergonomia käsittelee ihmisen tarkkaavaisuuden, muisti-, havainto- ja ajattelukykyä vuorovaikutuksessa toimintajärjestelmien, tiedonkäsittelyn ja tekniikan kanssa. Fyysisen ergonomian lisäksi täytyy huomiota kiinnittää yhä suuremmin myös kognitiiviseen puoleen. Työmuistin kuormittamista ja kykyä keskittyä voidaan helpottaa mm. vähentämällä työympäristön häiriötekijöitä, järjestämällä työ sellaiseksi, että tehtävät voi suorittaa yksitellen ja omaan tahtiin ilman keskeytyksiä. 

YLE julkaisi 8.7.2019 nykyteknologiaan ja älylaitteisiin viitaten tekstin ”Tuhoaako älypuhelin keskittymiskyvyn, mielenrauhan ja lapsen aivot?”. Monelle meistä on tapa kaivaa puhelin aina esiin, kun on ”tylsää” tai hetki, kun ei tapahdu mitään. Räpläämme älypuhelimia jopa tunteja päivässä ja nykyteknologian liiallisen käytön epäillään tekevän meistä masentuneempia, stressaantuneempia ja huonompia keskittymään, saksalainen neurotieteilijä Manfred Spitzer julistaa Ylen artikkelissa. 

Kiire ja luovuus poissulkevat toisensa: kiireessä luovuus jää sivuun, sillä luovuutta on mahdoton suorittaa. Luovuus vaatii aikaa ja sitä pitää ruokkia. Luovuus on pidetty ja arvostettu hyve, mutta tehokkuutta vaativassa työelämässä sille ei tehdä aikaa. Suorittamiskulttuurissa tylsistyminen on pahin vihollinen, vaikka juuri silloin, hetkenä kun ei tapahdu mitään, avautuu mahdollisuus innovointiin ja luovuuteen. 

Tylsistyminen ja jopa kyllästyminen voivat olla parhaita motivaattoreita uuden kehittämiselle ja parempaan pyrkimiselle. Olisiko esimerkiksi taloushallinnon järjestelmät sähköistyneet, jos manuaaliseen työhön ei olisi kyllästytty? Tylsistyminen ja pitkäjänteinen tekeminen voi herättää ajatuksen siitä, voisiko saman työn suorittaa vähemmällä vaivalla, tehokkaammin tai nopeammin. Tässä samassa ajatuksessa tylsistyä ja luoda uutta piilee siis ainainen riski pyrkiä tehokkuuteen ja suorittamiseen. Ehkä luovuudella tulisikin pyrkiä tuomaan arkeen mukavuutta ja helppoutta: saada jokaisen oma luovuus käyttöön ja luoda toimintatapoja ja laitteita, jotka avaavat lisää aikaa oma luovuuden hyödyntämiseen. 

Säästä siis aikaasi ja anna tilaa luovuudelle,  me hoidamme yrityksesi rahoitusasiat kuntoon! 

Tutustu yrityslainaan tai tee hakemus suoraan täältä.

Luovaa loppuvuotta juuri sinulle!